Ero sivun ”D’Hondtin menetelmä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) suurten suosiminen takaisin johdantoon, ks. keskustelu |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) →d’Hondtin suhteellisuus: esimerkki epäsuhteellisuudesta; selkeytetty |
||
Rivi 29:
D’Hondtin menetelmällä on taipumus suosia suuria puolueita niin, että ne saavat ääniosuuttaan suuremman osuuden paikoista. Vastaavasti pienet puolueet saavat keskimäärin ääniosuuttaan pienemmän paikkaosuuden.<ref name="pukelsheim" />
Esimerkiksi Suomen [[Eduskuntavaalit 2007|vuoden 2007 eduskuntavaaleissa]] kolme suurinta puoluetta saivat 1,05–1,10 kertaa niin paljon edustajapaikkoja kuin oli niiden osuus äänistä; pienemmillä paikkoja saaneilla puolueilla vastaava kerroin jäi välille 0,62–0,92.
Suhteellisuuden vääristyminen näkyy myös ''piilevässä äänikynnyksessä'', jonka alle jääneet puolueet jäävät kokonaan ilman paikkoja. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa suurin ilman paikkoja jäänyt puolue sai valtakunnallisesti 0,66 % äänistä.
Menetelmä toimii sitä oikeudenmukaisemmin, mitä vähemmän on vaalipiirejä, toisin sanottuna mitä suurempia vaalipiirit ovat.<ref name="name">{{Kirjaviite | Tekijä= Hänninen Kauko, Liuskari Marko & Suonio Jorma | Nimeke= FORUM Yhteiskuntatieto| Sivu = 136 | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= Otava | Vuosi= 2007 | Tunniste=ISBN 951-1-19606-5 }}</ref>
==Muunnelmia==
|