Wikipedia

Ero sivun ”Semjon Budjonnyi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Semjon Mihailovitš Budjonnyi''' ({{k-ru|Семён Михайлович Будённый}}, s. [[25. huhtikuuta]] [[1883]]–[[26. lokakuuta]] [[1973]]) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa, [[Josif Stalin]]in liittolainen ja [[Neuvostoliiton marsalkka]].
 
==Tausta==
Budjonnyi syntyi maatyöläisperheeseen Donin kasakoiden[[Don]]in alueella Etelä-Venäjällä. Hän työskenteli maalla vuoteen 1903 asti, jolloin hänet värvättiin keisarilliseen armeijaan. Hän palveli ratsujoukoissa ja osallistui [[Venäjän-Japanin sota]]an 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän oli aliupseerinavääpelinä Venäjän länsirintamalla, kunnes siirrettiin Kaukasian rintamalle. Kun vallankumous syrjäytti [[Nikolai IIKaukasia]]:n, Budjonnyirintamalle. oli monien muiden sotilaiden tavoin mukana sotilaiden neuvostoissa [[Kaukasia]]ssa.
 
Kun vallankumous syrjäytti [[Nikolai II]]:n, Budjonnyi liittyi punaisten riveihin ja toimi sotilaiden neuvostoissa [[Kaukasia]]ssa.
[[Venäjän sisällissota|Sisällisodan]] puhjetessa 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella punakaartin ratsuväen, josta tuli myöhemmin 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä [[Anton Denikin]]in Moskovaa kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi bolševikkipuolueeseen 1919 ja saavutti läheiset välit [[Josif Stalin]]iin ja [[Kliment Vorošilov]]iin.▼
 
==Puna-arneijan alku==
Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa [[Neuvosto-Venäjän-Puolan sota|Neuvosto-Venäjän–Puolan väliseen sotaan]], joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin onni kääntyi Varsovan taistelussa Budjonnyin armeijan jumiuduttua [[Lwów]]iin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, yhdessä maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi lähetettiin etelään Ukrainaan ja Krimille valkoisia vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.▼
▲[[Venäjän sisällissota|Sisällisodan]] puhjetessa 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella punakaartin[[punakaarti]]n ratsuväen,. jostaSiitä tuli myöhemminkehittyi 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä valkoisten [[Anton Denikin]]in Moskovaa[[Moskova]]a kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi bolševikkipuolueeseen 1919 ja saavutti läheiset välit [[Josif Stalin]]iin ja [[Kliment Vorošilov]]iin.
 
▲Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa [[Neuvosto-Venäjän-Puolan sota|Neuvosto-Venäjän–Puolan väliseen sotaan]], joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin onnimenestyi kääntyihiipui Varsovan[[Varsova]]n taistelussa, joissa Budjonnyin armeijan jumiuduttuaeteneminen pysähtyi [[Lwów]]iin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, yhdessäjoka oli eräs maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi lähetettiinsiirrettiin etelääntaistelemaan UkrainaanUkrainan ja KrimilleKrimin valkoisia joukkoja vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.
Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut kokemuksia.▼
 
==1930-luku==
Vuonna 1937 Budjonnyi komensi Moskovan sotilaspiiriä, ja [[talvisota|talvisodassa]] armeijaa, tuhoisin seurauksin. Tästä huolimatta hänestä tuli 1941 puolustuksen varakansankomissaari ja [[Stavka]]n jäsen.
▲Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut tässä vaiheessa kokemuksia.
 
Vuonna 1937 Budjonnyi johti Moskovan sotilaspiiriä.
Hän koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) Kiovan saarron aikana elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton parhaat divisioonat ja lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet, ja joukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja sitten Kiovaan. Neuvostoliitto menetti 1,5 miljoonaa miestä. Budjonnyi korvattiin syyskuussa [[Semjon Timošenko]]lla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi SS-panssaridivisioonaa perääntymään 65 km [[Rostov]]ista.▼
 
==Toinen maailmansota==
Suomea vastaan käydyssä [[talvisota|talvisodassa]] hän johti armeijaa, joka epäonnistui hyökkäyksessään.
 
Vuonna 1941 hänestä tuli puolustuksen varakansankomissaari ja [[Stavka]]n jäsen.
 
▲Hän koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) KiovanSaksan saarronsaarrettua aikana[[Kiova]]n elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton maavoimien parhaat divisioonat ja joukkojen lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet,. ja joukotNeuvostojoukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja sitten KiovaanKiovassa. NeuvostoliittoStalin menettikäskytti 1,5tässä miljoonaavaiheessa miestä.joukot Budjonnyipitämään korvattiinasemat, syyskuussajoka [[Semjonjohti Timošenko]]lla,jäykkään jokasodankäyntiin pystyija kokoamaanyleensä joukotnopeaan Itä-Ukrainassapuolustuksen ja vastahyökkäykseenluhistumiseen, jokamotteihin ajoija kaksipakoon. SS-panssaridivisioonaaNeuvostoliitto perääntymäänmenetti 651,5 kmmiljoonaa [[Rostov]]istamiestä.
 
Budjonnyi korvattiin syyskuussa 1941 [[Semjon Timošenko]]lla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi SS-panssaridivisioonaa perääntymään 65 km [[Rostov]]ista.
 
Budjonnyi sai Moskovan sektorin reservirintaman komentoonsa lokakuun puoliväliin asti. Kesällä 1942 hän komensi Pohjois-Kaukasian rintamaa syyskuuhun asti. Armeijaryhmä hajotettiin syyskuussa, kun se oli ajettu lähes kokonaan pois Kaukasiasta.
Rivi 18 ⟶ 30:
Vuonna 1943 Budjonnyille annettiin häntä varten luotu Puna-armeijan ratsuväenkomentajan arvo. Ratsuväellä ei tosin ollut enää juurikaan sijaa mekanisoidussa sodankäynnissä.
 
==Sodan jälkeen==
Huolimatta häviöistään Budjonnyi pysyi Stalinin suojeluksessa, ja hänen annettiin jäädä sodan jälkeen eläkkeelle [[Neuvostoliiton sankari]]na.
Budjonnyi pysyi Stalinin suosiossa. Hänestä tuli 1953 ratsuväen tarkastaja. Hän jäi eläkkeelle [[Neuvostoliiton sankari]]na. Hän kuoli vuonna 1973.
 
Neuvostoliiton ratsuväen käyttöön jalostettu ratsuhevosrotu, [[budjonnyinhevonen]], nimettiin Budjonnyin mukaan.
 
<!--Kieltenväliset linkit-->
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Semjon_Budjonnyi”