Ero sivun ”Kolmas frankkien sisällissota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 9:
 
[[Kuva:Karl Martell.JPG|thumb|200px|[[Kaarle Martel]]in hauta [[Saint-Denisin basilika]]ssa.]]
Valtakunnan hajoaminen laajeni vuonna 715, kun Neustrian ylimystö nosti Pipinin toisen pojanpojan Ragenfridin[[Ragenfrid]]in Neustrian ja Burgundian major domukseksi. Plektrudis ei tätä hyväksynyt, vaan jatkoi Austrasian hallitsijana. Valtakunnan vaikeudet syvenivät kun vasta muutaman vuoden hallinnut alaikäinen kuningas [[Dagobert III]] (hän tuki Ragenfridiä) kuoli samana vuonna. Häntä seurasi Neustrian kuninkaaksi ylimystön valitsemana [[Kilperik II]]. Kaarle Martel pakeni vankeudesta ja ennen vuoden loppua Austrasian ylimystö valitsi hänet kuningaskuntansa uudeksi major domukseksi.
 
Vuonna 716 Neustrian kuningas Kilperikin ja major domus Ragenfridin johtama armeija hyökkäsi Austrasiaan. He olivat liittoutuneet kapinallisen Friisian herttua Radbodin kanssa ja kohtasivat Kölnissä Plectrudea piirittäneen Kaarlen armeijan. Alivoimainen Kaarle hävisi taistelun ja myös piiritetty Plektrudis joutui antautumaan Ragenfridin ja Kilperikin armeijalle. Leski luopui vallasta pojanpoikansa puolesta ja tunnusti Kilperikin kuninkaaksi ja Ragenfridin major domukseksi. Kaarlen onnistui kuitenkin korjata kärsimänsä tappio, kun hänen johtamansa armeija yllätti Malmedyn lähellä kuninkaan ja Ragenfridin armeijan ja voitti heidät taistelussa.