Ero sivun ”Universaali” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Universaali''' eli '''yleiskäsite''' on määrätön abstrakti [[olio (filosofia)|olioentiteetti]]. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli [[partikulaari|partikulaareille]]. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.<ref name="OCP-Universals">Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Honderich, Ted (toim.) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy. New edition | Vuosi=2005 | Julkaisija=Oxford University Press | Tunniste=ISBN 0-19-926479-1}}</ref>
 
Universaaleiksi luetaan yleisimmin [[tyyppi ja token|tyypit]] ja joskus myös [[luonnollinen laji|luonnolliset lajit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/types-tokens/ | Tekijä=Wetzel, Linda | Nimeke=Types and Tokens | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref> [[Luokka (filosofia)|Luokkia]] sen sijaan ei yleensä lueta universaaleiksi, koska universaalit ovat toistettavissa mutta luokat eivät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm | Tekijä=MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M. | Nimeke=Universals | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.phs.uoa.gr/~psillos/Teaching_files/UniversalsParticulars.ppt | Tekijä=Psillos, Stathis | Nimeke=Universals & Particulars | Julkaisija=
National and Capodistrian University of Athens | Viitattu=7. syyskuuta 2007}}</ref>
 
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös [[ontologia]] (oppi olevasta) ja [[metafysiikka]]. Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan [[realismi (ontologia)käsiterealismi|(käsite)realismiksi]] ja ne kieltävää kantaa [[nominalismi]]ksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu [[konseptualismi]], jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.<ref name="OCP-Universals"/>
 
== Universaalit ja partikulaarit ==
 
Perinteisen realistisen näkemyksen mukaan [[olio (filosofia)|oliot]] ovat partikulaareja ja niiden [[ominaisuus|ominaisuudet]] universaaleja. Universaalien keskeinen piirre on se, että ne ovat toistettavia: sama universaali voi esiintyä toistuvasti useissa partikulaareissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Sivu=147 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref> Esimerkiksi universaali ”olla vihreä” voi toistua yhtä lailla ruohossa, sammakossa kuin omenassa. Erottelua vastaa [[skolastiikka|skolastiikassa]] tehty ero olion [[mikyys ja tämyys|mikyyteen ja tämyyteen]].
 
Perinteisen realismin lisäksi myös perinteinen nominalismi hyväksyy erottelun universaalien ja partikulaarien välillä, vaikka pitääkin universaaleja näennäisentiteetteinä, jotka voidaan palauttaa partikulaareihin. Kaikkien filosofien mukaan jako universaaleihin ja partikulaareihin ei ole kuitenkaan perusteltu. Esimerkiksi [[Willard Van Orman Quine|W. V. O. Quine]], joka hyödynsi [[predikaattilogiikka|predikaattilogiikan]] kvantifikaatioteoriaa väitelauseiden analyysiin, katsoi ettei universaaleja vastaavia predikaatteja tarvitse eikä pidä olettaa olemassa oleviksi entiteeteiksi. Quinen kantaa voidaan pitää äärinominalistisena.<ref>Juti 2001, s. 161.</ref> [[Frank Ramsey]] puolestaan kyseenalaisti jaon universaaleihin ja partikulaareihin sillä perusteella, ettei aina ole selvää, mikä termi kussakin lauseessa toimii subjektina ja mikä predikaattina. Esimerkiksi lause ”omena on vihreä” voidaan tulkita myös lauseeksi ”vihreä on omenan väri”. Näin ”vihreä” voisi ensin mainitussa lauseessa olla universaaliin viittaava predikaatti, mutta jälkimmäisessä lauseessa partikulaariin viittaava subjekti.<ref>Juti 2001, s. 165.</ref>
 
[[David Malet Armstrong|D. M. Armstrong]] huomauttaa kuitenkin, että jako primaarisiin substansseihin (yksilöolioihin) ja niiden ominaisuuksiin on perusteltu. Niiden välillä on se perustavanlaatuinen ero, että ominaisuudet voivat olla sekä yksilöolioiden että toisten ominaisuuksien ominaisuuksia, kun taas yksilöoliot eivät voi olla minkään ominaisuuksia. Tämä heijastaa Armstrongin mukaan perustavaa ontologista eroa universaalien ja partikulaarien välillä.<ref>Juti 2001, s. 167-168.</ref> [[Frank Jackson]] on puolestaan kyseenalaistanut Quinen näkemyksen sillä perusteella, ettei kaikkia yleiskäsitteitä sisältäviä väitelauseita voida palauttaa kvantifioiduiksi lausekaavoiksi ilman väitelauseiden merkityksen muuttumista.<ref>Juti 2001, s. 164-165.</ref>
 
== Universaalien ongelma ==
 
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma|Universaalien ongelma]]|[[universaalikiista|keskiajan universaalikiista]]}}
 
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkii myös [[ontologia]] eli oppi olevasta.
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/>
 
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/>
[[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/>
 
[[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/>
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös [[ontologia]] (oppi olevasta) ja [[metafysiikka]]. Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan [[realismi (ontologia)|(käsite)realismiksi]] ja ne kieltävää kantaa [[nominalismi]]ksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu [[konseptualismi]], jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.<ref name="OCP-Universals"/>
 
== Katso myös ==
 
* [[Mikyys ja tämyys]] (''quidditas'' ja ''haecceitas'')
* [[Forma]]
* [[Muoto (filosofia)|Muoto]] (''forma'')
* [[Käsiterealismi]]
* [[Olemus]] (''essentia'')
* [[Mikyys ja tämyys]]
* [[Olemus]]
* [[Yleisnimi]]
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
<references/>
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 34 ⟶ 43:
[[Luokka:Metafysiikka]]
 
[[ar:كلي]]
[[et:Universaalid]]
[[en:Universality (philosophy)]]