Ero sivun ”Lumipallomaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti: pt:Terra bola de neve |
p →Lumipallomaa: Maapallo ei ole erisnimi |
||
Rivi 12:
Tämän pohjalta on kehitelty teorioita, että Maa jäätyisi, jos se olisi vaikkapa prosentin-kaksi kauempana Auringosta kuin mitä se on nyt.
Tämä olettamus on toinen ratkaisu ns. nollaulotteiseen ilmastomalliin. Tässä mallissa Maan ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on laskemisen helpottamiseksi yksinkertaistettu äärimmilleen jättämällä pois monia olennaisiakin tekijöitä. [[Ilmastomalli]]ssa haetaan tasapainotiloja Maan [[ilmakehä]]n ulkorajalle tulevan Auringon säteilyn määrälle ja
Yksinkertaisimmassa ilmastomallissa on sellainen tasapaino Maahan tulevasta ja siitä poistuvasta säteilystä, joka tuottaa suunnilleen nykyisen lämpötilan.
Rivi 18:
Maahan tuleva säteily ei kokonaan lämmitä maata, koska osan heijastavat varsinkin valkeat kohteet, pilvet, jäätiköt jne. pois. Myös tummista kohteista heijastuu pois jonkin verran Auringon säteilyä. Pois heijastuvan säteilyn osuus kuvataan luvulla, jota sanotaan [[albedo]]ksi. Esimerkiksi jään albedo on noin 40–90 prosenttia, eli se heijastaa melko paljon saamastaan säteilystä pois.
Lumipallomaa on eräs ilmastomallin tasapainotila, jossa koko Maa peittyy suurialbedoisella jäällä ja lumella ja maan pintalämpötila on sen takia alhainen. On kehitetty teorioita, joiden mukaan Maan viilennyttyä hetkeksi jostain syystä kyllin, siinä voisi tapahtua [[katastrofiteoria|katastrofimainen]] siirtyminen lumipallotilaan. Tässä tapauksessa
Lumipallomaajakso alkaa, kun jääpeite alkaa kasvaa lämpötilan alennuttua tai kosteuden lisäännyttyä kylmillä, kuivilla alueilla. Jäätikkö kasvaa lähinnä mantereella, ei merellä, jossa päiväntasaajalta tulevat virtaukset tasapainottavat tilaa. Kasvava jäätikkö heijastaa yhä enemmän [[Aurinko|Auringon]] lämmittävää säteilyä pois maapallolta, mikä alentaa [[lämpötila]]a ja lisää jäätikköjen kokoa kunnes koko Maa ja [[meri|meret]] ovat jäätyneet. Teorian mukaan jäätiköiden itseään ruokkiva kasvu alkaa, kun jää etenee subtrooppisille leveyksille, noin 25–30° leveykslle.<ref name="applet-magic" /><ref name="nature">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.nature.com/nature/journal/v396/n6710/full/396453a0.html| Nimeke=Low-latitude glaciation and rapid changes in the Earth's obliquity explained by obliquity–oblateness feedback| Tekijä=Williams, Darren M. & Kasting, James F. & Frakes, Lawrence A.| Julkaisija=[[Nature]]. International weekly journal of science| Ajankohta=[[3. joulukuuta]] [[1998]]| Selite=Julkaistu painetussa lehdessä: vol. 396, ss. 453–455}}</ref>
Kun koko
Tässä tilassa ilmakehän lämpötila olisi kymmeniä asteita pakkasen puolella, ja meretkin jäätyisivät aina satojen metrien syvyyteen saakka. Hurjimpien arvioiden mukaan merten pintakerros jäätyisi peräti kilometrin verran. Maalämpö pitäisi osaa meristä silti lämpiminä.
| |||