Ero sivun ”Neuvostoliiton asevoimat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] seurauksena neuvostolaisia joukkoja jäi Itä-Eurooppaan Pariisin rauhansopimuksenkin tultua allekirjoitetuksi. Se päätti toisen maailmansodan monen maan osalta. Jännitystä aiheuttavaksi kysymykseksi jäi [[Saksan jako]] sekä mahdollinen kysymys Saksan yhdistämisestä samoin kuin Itä-Euroopan maiden ulkopolitiikka suhteessa Neuvostoliittoon. Euroopan ulkopuolella Neuvostoliiton armeija antoi asiantuntija-apua ja teknistä apua monissa siirtomaasodissa Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa entisiä siirtomaavaltoja vastaan taistelleille marxilaisille tai sellaisiksi julistautuneille vapautusliikkeille. Korean sodassa Neuvostoliiton ilmanvoimat tarjosi jopa hävittäjälentäjiä Pohjois-Korealle kiinalaisten tapaan ja Vietnamin sodassa tekninen apu oli merkittävää mm. ilmatorjunnan osalta.
 
== [[Kylmä sota]] ==
{{Pääartikkeli|[[Kylmä sota]]}}
[[Kuva:Sowjetischer Soldat Sowjetisches Ehrenmal (Berlin-Tiergarten).jpg|thumb|right|Neuvostosotilaan patsas [[Berliini|Berliinissä]]]]
 
Sodan jälkeen joukkoja kotiutettiin ja armeijan[[Neuvostoliiton asevoimat|Neuvostoliiton asevoimien]] vahvuus vähennettiin arviolta viiteen miljoonaan. Neuvostoarmeijan yksiköt, jotka olivat vapauttaneet Itä-Euroopan maat saksalaisten vallasta jäivät maihin miehitysjoukoiksi varmistamaan neuvostovallan säilymisen. Tämä johti valtioiden muuttumiseen sosialistisen blokin jäseniksi ja käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltioiksi.
 
Jako idän ja lännen välillä vakiintui [[Kreikan sisällissota|Kreikan sisällissodan]] jälkeen, jonka länsi voitti. Tšekkoslovakia ajautui Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Molemmat osapuolet pitivät Euroopassa vaikutuspiireistään kiinni eivätkä vakavasti uhanneet tasapainoa.