Ero sivun ”Kemiallinen evoluutio” versioiden välillä

Vaikka muun muassa [[Millerin koe|Millerin kokeen]] tyyppisissä kokeissa on onnistuttu tuottamaan muutamia [[aminohappo|aminohappoja]], kemiallisen evoluution tarkkaa järjestystä ei tiedetä. Laboratoriossa ei ole onnistuttu tuottamaan elämän vaatimia [[polymeeri|polymeroituneita]] [[makromolekyylejä| makromolekyylejä]]. Elävän solun keskeiset elementit ovat [[lipidi]]pitoinen [[solukalvo]], tietyn mallin mukaan rakentuneet [[geeni]]t ja [[entsyymi]]t, jotka ovat lähinnä [[proteiini|proteiineja]]. koska solussa jokaine näistä kolmesta elementistä on riippuvainen kahdesta muusta, ei osata sanoa missä järjestyksessä kemiallinen evoluutio olisi tapahtunut. Kolme kemiallisen evoluution usein esitettyä teoriaa ovat [[Rikki-rautamaailma|aineenvaihdunta ensin]], [[lipidimaailma]] ja [[RNA-maailma]], jotka kukin painottavat yhden solun peruselementin tärkeyttä kemiallisessa evoluutiossa, jossa syntyi ensin [[esisolu]], sitten solu. Näitä perusteorioita yhdistellään tutkijoiden esityksissä erilaisiksi sekamalleiksi.

Tätä teoria tukee se ajatus, että yhdisteiden välillä alkaa luonnossa ja labotatoriossalaboratoriossa tapahtua itsestään helposti kemiallisia raktoitareaktoita. Elämän kannalta hyvin yksinkertaoisiayksinkertaisia, mutta varsin mutkikkaita reaktiokehiä on jäljitelty kemiaa jäljittelevässä [[kennokemiakeinokemia|atomoidi]]-maailmassa tietokoneella.

Teoriassa aineenvaihdunta saappoisaattoi synnytääsynnyttää entsyymit ensin, RNA:n ja DNA:n vasta sitten.