Ero sivun ”Hämeen lääni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
p AWB-muutokset: wikitys, kirjoitusvirheet |
||
Rivi 2:
==Historiaa==
===Ruotsin valta leviää Hämeeseen===
Rivi 9 ⟶ 8:
Vanhaa perinteistä [[tapaoikeus|tapaoikeutta]] käytti [[maakuntalaitos]] maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin [[linnalääni]]hallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna [[Hämeen linnalääni]]n päähallintopaikkana.
===
Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi [[pitäjä]]stä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin [[kihlakunta|kihlakunniksi]] 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti [[linnanvouti|linnanvoudeista]] riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: [[Sääksmäen kihlakunta|Sääksmäe]]n, [[Hattulan kihlakunta|Hattula]]n ja [[Hollolan kihlakunta|Hollolan kihlakunnat]].
Rivi 17 ⟶ 16:
===Hämäläisten nautintaoikeudet Keski-Suomessa===
Hämäläisten vaikutuspiiri oli laaja. Keskiajalla hämäläiset metsästivät Satakunnassa ja Keski-Suomessa asti. Nautintaoikeuksian määrittelu tarkemmin alkoi kun [[Kustaa Vaasa]] [[1542]] kansallisti ne Ruotsin kuningaskunnassa olevat maat, jotka eivät olleet selkeästi yksityisessä omistuksessa. Näin ollen Ruotsin kruunulle (valtiolle) tuli mahdolliseksi tukea pysyvää uudisasutusta sekä raivaamista valtiolle otetuila alueilla. Hämeen kannalta oleelliseksi tuli savolaisten muuttoliike ja uudisasutus hämäläisten erämaille. 1500-luvun puoliväliin mennessä eränkäynti myöhempään Pohjois-Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen Hämeen ydinalueilta oli vähentynyt. Kustaa Vaasan erämaiden kansallistamisen jälkeen alkoi valtion tukemana asutustoiminta, johon erityisesti savolaiset osallistuivat. Kun hämäläiset kävivät savoaisten uudisasukkaiden kimppuun, sääti Kustaa Vaasa, että hämäläisillä on ensisijainen oikeus asettua Keski-Suomeen. Jos tämä oikeus jäisi käyttämättä, olivat sitten vuorossa muut. [[1560]] vain viidennes Keski-Suomen taloista oli hämäläistä perua. Hämäläiset jatkoivat kuitenkin edelleen alueelle tulevien savolaisten uudisasukkaiden häiritsemistä. [[1564]] hämäläisten kalastusoikeudet Keski-Suomessa julistettiin menetetyiksi. Keski-Suomi savolaistui murretta
===[[Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta]] 1634===
Rivi 162 ⟶ 161:
* [[Suomen läänit]]
{{Läänit 1997}}
[[Luokka:Suomen vanhat läänit]]
[[Luokka:Hämeen lääni|*]]
| |||