Wikipedia

Ero sivun ”Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Kunnon sotamies Švejk''' on [[Tšekki|tšekkiläisen]] [[Jaroslav Hašek]]in kirjoittaman keskeneräiseksi jääneen [[Satiiri|satiirisen]] [[romaani]]n sankari.
 
Hašek aloitti teoksen kirjoittamisen 1921. Hän kaavaili Švejkistä kuusiosaista tarinaa, mutta ehti saada valmiiksi vain neljä osaa ennen sairastumistaan ja kuolemaansa [[tuberkuloosi]]in 1923. Teos julkaistaan nykyään yhtenä niteenä. Teoksen alkuperäinen nimi kääntyisi suomeksi suoraan "Kunnon sotamies Švejkin kohtalot maailmansodan aikana" (''Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války''), mutta koska se käännettiin aikoinaan ensin saksan kautta, tuli ensimmäiseksi suomennokseksi ''Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut maailmansodassa'' (1932-1933). Kaikkiaan teos on ilmestynyt suomeksi moneen kertaan: toinen(tekijöinä käännöseri julkaistiinvuosikymmeninä 1947suomentaneet ja[[Jalmari viimeinVirtanen]], [[Viljo Kajava]], Marja Helin, [[Tuure Lehén]]. Viimein vuonna [[1991]] ilmestyi [[Eero Balk]]in suoraan tšekin kielestä kääntämä ''Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa''. Lisäksi [[Veijo Meri]] on käsikirjoittanut teoksen näytelmäksi televisiolle. Pääosan esitti [[Matti Varjo]]. Teos on esitetty useasti myös radiossa, pääosassa [[Hannes Häyrinen]].
 
Teoksesta tuli heti ilmestyttyään valtava menestys ja kuuluisuutta saavutti myös [[Josef Lada]]n tekemä kuvitus. Romaani herätti kuitenkin suuttumusta nuorenšnuoren [[TTšekkoslovakia]]n valtion niissä piireissä, jotka olivat huolissaan tšekkien maineesta Euroopassa. Maanläheisen Švejkin pelättiin henkilöivän ulkomailla koko tšekkien kansan. Teoksen lukeminen kiellettiin [[Tšekkoslovakia]]n armeijassa [[1925]], puolankielinen käännös takavarikoitiin kaupoista [[1928]], Bulgaria kielsi teoksen [[1935]] ja sitä poltettiin kansallissosialistien kirjarovioilla [[Saksa]]ssa [[1933]]. Suomessa teos aiheutti 30-luvulla jumalanpilkkasyytteen, joka kuitenkin hylättiin.
 
Pelko ei ollut aiheeton. Švejkistä tuli ensin kansallinen ja sitten kansainvälinen symboli, ja nyt hänelle omistettuja kapakoita, puistonpenkkejä ja muistoesineitä on monissa Euroopan maissa. Maine levisi laajemmallekin. Amerikkalainen [[Joseph Heller]] on korostanut, että hänen suursuosioon noussut teoksensa Me sotasankarit [[Catch 22]] sai innoituksensa juuri Švejkistä. Luultavasti tämä historiallisen pikareskin ja siten [[Cervantes]]in ja [[Rabelais|Rabelais'n]] perinteeseen asettuva tuli esikuvaksi kokonaiselle kirjallisuuden lajille.
 
Keskeneräiseksi jäänyt romaani on sitäkin merkillisempi, että sen ilmestyessä maailmansotaa ei ollut vielä juurikaan käsitelty kirjallisuudessa. Kaikkea tunteellisuutta välttävä ja suuret aatteet puhkaiseva Švejk on omalla tavallaan myös suuri sodanvastainen teos.
 
Švejkistä tuli välitön maailmanmenestys. Se julkaistiin muutaman vuoden sisällä monella kielellä, nykyään käännöksiä on yli 60 kielelle. Maailmanlaajuisen suosionsa vuoksi teos on saanut useita jatkajia, sen nimeä on lainattu, se on filmatisoitu, ja sotamies Švejkistä on tullut muidenkin kirjailijoiden teoksissa kiertävä hahmo. Romaanista on runsaasti näyttämö- ja kuunnelmasovituksia sekä elokuvia, joista suuren suosion saavutti saksalainen versio, pääosassa [[Heinz Rühmann]]. Suomessa [[Veijo Meri]] on käsikirjoittanut teoksen näytelmäksi televisiolle. Pääosan esitti [[Matti Varjo]]. Teos on esitetty useasti myös radiossa, pääosassa [[Hannes Häyrinen]].▼
Kaikkea tunteellisuutta välttävä ja suuret aatteet puhkaiseva Švejk on omalla tavallaan myös suuri sodanvastainen teos. Vaikka Švejk on näennäisesti holtiton tarina, se todistaa merkillisesti muiden ohella [[Milan Kundera]]n teesin Keski-Euroopan ytimestä, joka oli suuren tieteen, kirjallisuuden ja musiikin ytimiä. Hašekin aikalainen samasta kaupungista oli [[Franz Kafka]] ja saksankielinen maanmies [[Robert Musil]].
 
 
 
Romaanista on runsaasti näyttämö- ja kuunnelmasovituksia sekä elokuvia, joista suuren suosion saavutti saksalainen versio, pääosassa [[Heinz Rühmann]].
 
▲Švejkistä tuli välitön maailmanmenestys. Se julkaistiin muutaman vuoden sisällä monella kielellä, nykyään käännöksiä on yli 60 kielelle. Maailmanlaajuisen suosionsa vuoksi teos on saanut useita jatkajia, sen nimeä on lainattu, se on filmatisoitu, ja sotamies Švejkistä on tullut muidenkin kirjailijoiden teoksissa kiertävä hahmo.
 
Kirjan ovat eri vuosikymmeninä suomentaneet [[Jalmari Virtanen]], [[Viljo Kajava]], Marja Helin, [[Tuure Lehén]] ja viimeksi [[Eero Balk]] suoraan tšekistä nimellä ''Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa'' (1991).
 
Švejkin kantapaikka romaanissa oli [[Praha]]ssa sijaitseva oluttupa [[U Kalicha]] eli Pikari.
== MestariteosSisältö ==
"Suuri aika vaatii suuria ihmisiä", on teoksen aloituslause. Teos kuvaa kuitenkin johdonmukaisesti pieniä ihmisiä. Hašek piirtää kuvan [[Itävalta-Unkari]]n armeijasta, joka on täynnä inhimillisiä heikkouksia. Rivimiehiä kiinnostaa laiskottelu, kortin pelaaminen, juominen ja syöminen. Aliupseerit ovat yksinkertaisia ja raakoja, virkamiehet korruptoituneita, sotilaspapit juoppoja mässäilijöitä ja ylemmät upseerit simputtajia, kiipijöitä, seniilejä tai muuten hulluja. Toinen teoksessa vilahtava kenraali on kiinnostunut käymälöistä ja toista kiinnostaa lähinnä hirttotuomioiden jakaminen.
 
Päähenkilö, kunnon sotamies Švejk, on prahalainen koirien kaupustelija, jonka liiketoimintaidea on myydä sekarotuisia piskejä rotukoirina. Hän on viisaasti tyhmä mies, joka joutuu puhumalla vaikeuksiin ja puhumalla selviytyy niistä. Švejkin hahmo esiintyy ensimmäisen kerran vuonna [[1912]] ilmestyneessä [[novelli]]ssa.
 
Romaanin tapahtumat lähtevät käyntiin, kun istuessaan oluella Švejk kommentoi [[Sarajevo]]ssa tapahtunutta arkkiherttua Frans Ferdinandin murhaa. Tuo kipinä sytytti ensimmäisen maailmansodan. Švejk on sekoittavinaan surmatun kahteen muuhun Ferdinandiin, joista toinen joi hiusvettä ja toinen söi koirankakkaa. Salaisen poliisin virkailija passittaa Švejkin vankilaan, josta hän joutuu mieli- ja sotilassairaalaan ja sitten juopon sotilaspappi Katzin palvelijaksi, joka häviää Švejkin korttipelissä yliluutnantti Lukašille. Yliluutnantti Lukáš on tšekkiläismielinen, sympaattinen upseeri ja parantumaton naistenmies. Švejkin kommellusten takia he joutuvat matkalle kohti rintamaa ja joukkoon liittyy mm. suursyömäri Baloun. Taisteluihin teoksessa ei milloinkaan ehditä. Siitä pitävät huolen byrokratia ja Švejk. Sen sijaan se on täynnä käsittämättömiä tilanteita ja ihmeellisiä henkilöhahmoja. Militarismille ja virkavaltaisuudelle nauretaan avoimesti. Militarismia pidetään teoksessa yleensäkin ihmisyyden vastaisena ilmiönä. Švejkin tavoitteena on vain selvitä hengissä, ja sodan jälkeen hän aikoo palata rauhassa prahalaiseen kantakapakkaansa [[U Kalicha]]an eli Pikariin.
 
Teoksesta tuli heti valtava menestys ja kuuluisuutta saavutti myös [[Josef Lada]]n kuvitus. Se herätti kuitenkin suuttumusta uuden tasavallan niissä piireissä, jotka olivat huolissaan tšekkien maineesta Euroopassa. Maanläheisen Švejkin pelättiin henkilöivän ulkomailla koko tšekkien kansan. Teoksen lukeminen kiellettiin [[Tšekkoslovakia]]n armeijassa [[1925]], puolankielinen käännös takavarikoitiin kaupoista [[1928]], Bulgaria kielsi teoksen [[1935]] ja sitä poltettiin kansallissosialistien kirjarovioilla [[Saksa]]ssa [[1933]]. Suomessa teos aiheutti 30-luvulla jumalanpilkkasyytteen, joka kuitenkin hylättiin.
 
Pelko ei ollut aiheeton. Švejkistä tuli ensin kansallinen ja sitten kansainvälinen symboli, ja nyt hänelle omistettuja kapakoita, puistonpenkkejä ja muistoesineitä on monissa Euroopan maissa.
 
Maine levisi laajemmallekin. Amerikkalainen [[Joseph Heller]] on korostanut, että hänen suursuosioon noussut teoksensa Me sotasankarit [[Catch 22]] sai innoituksensa juuri Švejkistä. Luultavasti tämä historiallisen pikareskin ja siten [[Cervantes]]in ja [[Rabelais|Rabelais'n]] perinteeseen asettuva tuli esikuvaksi kokonaiselle kirjallisuuden lajille.
 
Keskeneräiseksi jäänyt romaani on sitäkin merkillisempi, että sen ilmestyessä maailmansotaa ei ollut vielä juurikaan käsitelty kirjallisuudessa.
 
Kaikkea tunteellisuutta välttävä ja suuret aatteet puhkaiseva Švejk on omalla tavallaan myös suuri sodanvastainen teos. Vaikka Švejk on näennäisesti holtiton tarina, se todistaa merkillisesti muiden ohella [[Milan Kundera]]n teesin Keski-Euroopan ytimestä, joka oli suuren tieteen, kirjallisuuden ja musiikin ytimiä. Hašekin aikalainen samasta kaupungista oli [[Franz Kafka]] ja saksankielinen maanmies [[Robert Musil]].
 
Suomeksi teos on ilmestynyt kolmasti, ensin saksasta käännettynä 1932-1933, 1947 ja vuonna [[1992]] [[Eero Balk]]in suoraan tšekin kielestä kääntämänä. [[Veijo Meri]] on käsikirjoittanut teoksen näytelmäksi televisiolle. Pääosan esitti [[Matti Varjo]]. Teos on esitetty useasti myös radiossa, pääosassa [[Hannes Häyrinen]].
 
Romaanista on runsaasti näyttämö- ja kuunnelmasovituksia sekä elokuvia, joista suuren suosion saavutti saksalainen versio, pääosassa [[Heinz Rühmann]].
 
 
 
 
{{Commons|The Good Soldier Švejk}}
[[Luokka:Tšekkiläiset romaanit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnon_sotamies_Švejkin_seikkailut_maailmansodassa”