Ero sivun ”Pyhä Yrjö” versioiden välillä

'''Pyhä Yrjö''', suomessa myös '''Pyhä Yrjänä''', ortodoksisessa ja katolisessa maailmassa '''Pyhä Georgios Voittaja''', (275/280–[[23. huhtikuuta]] [[303]]) oli [[rooman valtakunta|roomalainen]] [[sotilas]], [[kristinusko|kristittyjen]] [[marttyyri]] ja myyttinen hahmo. Pyhä Yrjö on [[partio]]laisten suojelupyhimys.

 

 

Yrjänän sanotaan liittyneen armeijaan isänsä tavoin ja nousseen tribuuniksi ja kreiviksi (latinaksi: ''comes'') ja palvelleen keisari [[Diocletianus|Diocletianuksen]] (hallitsi [[284]]–[[305]]) henkivartiokaartissa. Vuonna [[303]] Diocletianus määräsi kristittyjen vainon Rooman valtakunnassa. Hänen caesarinsa [[Galerius]] vaikutti kertomuksen mukaan päätökseen ja jatkoi vainoa omalla keisarikaudellaan 305–311.

Yrjänä kieltäytyi toteuttamasta käskyä ja tunnustautui itse kristityksi ja arvosteli keisarillista päätöstä. Diocletianus raivostui ja määräsi petturin kidutettavaksi ja teloitettavaksi. Kidutuksen jälkeen Yrjänän kaula katkaistiin Nicomedian muurin vieressä [[23. huhtikuuta]] 303. Hänen kärsimyksensä vakuutti keisarinna Alexandran ja pakanapapin kääntymään kristityiksi ja heidät teloitettiin samalla. Yrjänän ruumis palautettiin Lyddaan haudattavaksi ja kristityt kunnioittivat Yrjänää marttyyrina.

 

 

 

==Yrjänä ja lohikäärme==

Uhrattava jouduttiin valitsemaan arpomalla, mutta eräänä päivänä [[arpa]] osui prinsessa Cleolindan kohdalle. Kuningas anoi tyttärelleen armoa ja tarjosi kyläläisille kaiken kultansa ja hopeansa, mutta viimein prinsessa jouduttiin tarjoamaan lohikäärmeelle. Prinsessa vietiin lähteelle, jossa hän epätoivoissaan kääntyi rukoukseen. Tällöin matkustava Yrjänä sattui paikalle ja ritarilupaukselleen uskollisena uhmasi lohikäärmettä ja surmasi sen iskemällä miekkansa sen kitaan pelastaen prinsessan ja kyläläiset. Lohikäärmeen verestä versoi ruusupensas täynnä verenpunaisia ruusuja. Kiitollisena kyläläiset hylkäsivät pakanallisuuden ja kääntyivät kristityiksi.

 

 

==Myöhempiä tarinoita==