Wikipedia

Ero sivun ”Dardanellit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi: sq:Dardanelet
kh +fix
Rivi 1:
{{coor title dms|40|13||N|26|26||E|type:state}}
[[Kuva:Dardanelles map2.png|thumb|250px|Dardanellien kartta]]
'''Dardanellit''' tai '''Dardanellien salmi''' ([[Kreikan kieli|kreikaksi]]: ''Δαρδανελλια'', [[Turkin kieli|turkiksi]]: ''Çanakkale Boğazı''), aikaisemmalta nimeltään '''Hellespontos''', on kapea [[salmi]] luoteisessa [[Turkki|Turkissa]]. Salmi yhdistää [[Aigeianmeri|Aigeianmeren]] [[Marmaranmeri|Marmaranmereen]]. Sijainti koordinaatistossa suunnilleen 40°13’ pohjoista leveyttä ja 26°26’ itäistä pituutta. Salmi on 61 km pitkä, mutta vain 1,2–6 km leveä sekä keskimäärin 55 m syvä (syvin kohta 81 m). Vesi virtaa salmessa molempiin suuntiin, Marmarismereltä Aigeianmerelle pintavirtauksena ja toisin päin vedenalaisena virtauksena.
 
Kuten [[Bosporinsalmi|Bosporin salmi]], niin salmiSalmi erottaa [[Eurooppa|Euroopan]] (tässä tapauksessa [[Gallipolin niemimaa]]n) [[Aasia]]sta. Suurin salmeasalmen rannoilla olevista kaupungeista on [[Çanakkale]] (jonka nimi tulee kuuluistakuuluisista [[linna|linnoista]]; ''kale'' tarkoitaa linnaa). Nimi ''Dardanellit'' juontuvatjuontuu [[Dardanus (kaupunki)|Dardanus]]-nimisestä [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] kaupungista, joka sijaitsi salmen Aasian puoleisella rannalla.
 
==Historia==
Salmella on usein ollut strateginen rooli historian tapahtumissa. [[Troija]]n muinainen kaupunki sijaitsi lähellä salmen läntistä suuta ja salmen Aasian puoleinen rannikko oli keskeinen [[Troijan sota|Troijan sodassa]]. Se oli myös tapahtumapaikkana kreikkalaisessa tarinassa [[Hero ja Leander]]. [[Kserkses I]]:n [[Persia]]n armeija ja myöhemmin [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] [[MakedoniaMakedonian armeija]]n armeija ylittivät Dardanellit eri suuntiin hyökätessään vuosina [[480 eaa.]] ja [[334 eaa.]] Dardanellit oli tärkeä osa [[Konstantinopoli]]n puolustusta [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] aikana ja [[1300-luku|1300-luvulta]] lähtien sitä on lähes jatkuvasti hallinnut turkkilaiset.
 
Salmen hallinta tai sen käyttöoikeus oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ulkopolitiikan keskeisiä tavoitteita [[1800-luku|1800-luvulla]]. [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] hävittyähäviämän [[Venäjän-TurkinVenäjän–Turkin sota (18281828–1829)|Venäjän-Turkin sodassa 1828-1829sodan]] seurauksena Venäjä pakotti vuonna [[1833]] turkkilaiset allekirjoittamaan Hunkiar[[Hünkâr Iskelesinİskelesin sopimuksen,sopimus|Hünkâr jonkaİskelesin seurauksenasopimuksen]]. MustamerenSopimuksessa ulkopuolistenVenäjä valtioidensai sotalaivathalutessaan eivätkieltää saaneetMustameren käyttääulkopuolisten Venäjänvaltioiden niinsotalaivojen vaatiessakulun salmea läpikulkuunsalmessa. Tämä olisi käytännössä antanut Venäjälle vapaat kädet Mustallamerellä.Sopimus havahdutti länsivallat, jotka pelkäsivät mahdollista Venäjän laajentumista Välimerelle. Lontoon salmikokouksessa heinäkuussa [[1841]], [[Britannia]], [[Ranska]], [[Itävalta]] ja [[Preussi]] pakottivat Venäjän hyväksymään sopimuksen, jossa rauhanaikana ainoastaan turkkilaiset sotalaivat saisivat kulkea salmen lävitse. Britannia ja Ranska lähettivät laivastonsa salmen lävitse hyökätessään [[Krim]]ille [[Krimin sota|Krimin sodassa]] vuonna [[1853]]. Venäjä hävisi sodan ja vanha sopimus uudistettiin [[Pariisin rauha (1856)|Pariisin rauhassa]] vuonna [[1856]]. Sopimus oli teoreettisesti voimassa [[1900-luku|1900-luvulle]] saakka.
 
Ympärysvallat yrittivät pakottaa osmanit ulos [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]] [[Gallipolin taistelu|nousemalla maihin Gallipolin niemimaalla]] ja ottamalla Dardanellit hallintaansa. [[Ian Hamilton]]in johtamat joukot eivät onnistuneet valtaamaan Gallipolin niemimaata ja joukot vetäytyivät tammikuussa [[1916]].
Sopimus havahdutti länsivallat, jotka pelkäsivät mahdollisia Venäjän laajentumisen Välimerelle aiheuttamia seurauksia. Lontoon salmikokouksessa heinäkuussa [[1841]], [[Britannia]], [[Ranska]], [[Itävalta]] ja [[Preussi]] pakottivat Venäjän hyväksymään, että rauhanaikana vain turkkilaiset sotalaivat voisivat kulkea salmen lävitse. Britannia ja Ranska myöhemmin lähettivät laivastonsa salmen lävitse hyökätessään [[Krim]]ille [[Krimin sota|Krimin sodassa]] vuonna [[1853]], tosin Osmanien liittolaisina. Tämä valtiosopimus uudistettiin [[Pariisin rauha (1856)|Pariisin rauhassa]] vuonna [[1856]], mikä seurasi Venäjän tappiota Krimin sodassa ja sopimus oli teoreettisesti voimassa [[1900-luku|1900-luvulle]] saakka.
 
Sodan jälkeen vuodenvuonna [[1920]] solmittu [[Sèvres'n rauhansopimus]] demilitarisoi salmen ja teki siitä kansainvälisen alueen, jota valvoi [[Kansainliitto]]. Tämä muutettiin vuoden [[1923]] [[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksessa]], joka palautti salmen Turkille,. muttaSopimuksessa annettiin antoikuitenkin kaikille ulkomaisille sotalaivoille vapaanvapaa kulunkulku salmessa. Turkki hylkäsi tämän sopimuksen ehdot ja myöhemmin militarisoi alueen. Tilanne palautettiin [[Montreux'n yleissopimus|Montreux'n sopimuksella]] heinäkuussa [[1936]]. Sopimuksessa, joka on voimassa edelleen, salmi määritellään kansainväliseksi väyläksi, mutta Turkille jätetään oikeus rajoittaa Mustanmeren ulkopuolisten valtioiden sota-alusten liikkumista salmessa. [[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana, jolloin Turkki pysytteli puolueettomana lähes koko sodan ajan, Dardanellit oli suljettu sotaakäyvien maiden laivoilta.▼
Ympärysvallat epäonnistuivat yrityksissään ottaa hallintaansa Dardanellit [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] yrittäessään syöstä Osmanien valtakunta ulos sodasta. [[Gallipolin taistelu]] oli haitaksi meriministeri [[Winston Churchill]]in uralle, sillä hän kannatti innokkaasti [[Kuninkaallinen laivasto|Kuninkaallisen laivaston]] [[taistelulaiva|taistelulaivojen]] käyttöä salmen avaamiseen. Salmi oli miinoitettu, jottei ympärysvaltojen laivat voisi läpäistä sitä, mutta brittiläinen sukellusvene onnistui välttämään miinakentän ja upotti turkkilaisen taistelulaivan [[Kultainen sarvi|Kultaisen sarven]] edustalla Konstantinopolissa. [[Ian Hamilton]]in johtamat joukot eivät onnistuneet valtaamaan Gallipolin niemimaata ja joukot vetäytyivät tammikuussa [[1916]].
 
▲Sodan jälkeen vuoden [[1920]] [[Sèvres'n rauhansopimus]] demilitarisoi salmen ja teki siitä kansainvälisen alueen, jota valvoi [[Kansainliitto]]. Tämä muutettiin vuoden [[1923]] [[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksessa]], joka palautti salmen Turkille, mutta antoi kaikille ulkomaisille sotalaivoille vapaan kulun salmessa. Turkki hylkäsi tämän sopimuksen ehdot ja myöhemmin militarisoi alueen. Tilanne palautettiin [[Montreux'n yleissopimus|Montreux'n sopimuksella]] heinäkuussa [[1936]]. Sopimuksessa, joka on voimassa edelleen, salmi määritellään kansainväliseksi väyläksi, mutta Turkille jätetään oikeus rajoittaa Mustanmeren ulkopuolisten valtioiden sota-alusten liikkumista. [[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana, jolloin Turkki pysytteli puolueettomana lähes koko sodan ajan, Dardanellit oli suljettu sotaakäyvien maiden laivoilta.
 
[[Luokka:Salmet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Dardanellit”