Ero sivun ”IS-IS” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p aakkostus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''IS-IS''' (''Intermediate System-to-Intermediate System'') on sisäverkon tai AS:n (autonomisen alueen) sisällä toimiva Link State -[[reititysprotokolla]]
Vuosien 1995 ja 1998 välillä IS-IS:n suosio kasvoi merkittävästi Yhdysvalloissa sen tukemien suurien reititysalueiden ja protokollan vakauden ansiosta. Nykyisin IS-IS on käytössä pääsääntöisesti[[operaattori]]en [[sisäverkko|sisäverkoissa]], koska se skaalautuu huomattavasti [[OSPF]]:ää tai EIGRP:tä paremmin. On arvioitu, että yhteen alueseen perustuvan IS–IS -verkon enimmäiskoko voi olla noin 1 000 - 2000 reititintä, kun taas OSPF:llä reititetyn verkon maksimikoko voi olla vain noin 50 reititintä. Suurimillaan aluesiin jaettujen IS-IS-verkkojen koko on nykyisin jopa 12000-15000 reititintä. Tästä johtuen nykyisin myös kaikkien suurien eurooppalaisten operaattorien reititys perustuu IS-IS:ään.
==Alueet==
IS-IS:n yhteydessä käytetään alueita kaksitasoisen hierarkkisen topologian luomiseksi. IS-IS-reititin voi olla level-1, level-2 tai level-1/2 tason reititin. Reitittimien roolit toimivat siten, että L2-tason reitittimet muodostavat runkotopologian (kuten OSPF:n area0), joilla yhdistetään L1-tason reitittimien muodostamia ”saarekkeita” ja L1/L2-tason reitittimet toimivat näiden alueiden rajareitittiminä.
IS-IS-alueet voidaankin mieltää ennemmin jatkuvien naapurussuhteiden sarjoina, kuin topologisina alueina. Level-1-tason alueet muodostuvat jatkuvista reitittimien välisistä L1-naapuruussuhteista samalla Area-ID:n arvolla, ja Level-2-tason alueet muodostuvat vastaavasti jatkuvista reitittimien välisistä L2-naapuruussuhteista. Huomattavaa on myös että IS-IS reititittimet kuuluvat kokonaan alueeseen, joten alueiden rajat sijaitsevat linkeillä toisin kuin OSPF:n yhteydessä, jossa alueiden rajat ovat reitittimissä.
==Osoitteistus==
Vaikka nykyisin IS-IS:ää käytetään pääsääntöisesti pelkästään IP-pakettien reitittämi-seen, se on myös monien muiden verkkoprotokollien (kuten. ATM) tavoin perinyt ISO-standardien mukaisen osoiterakenteen NET:in (Network Entity Title). NET-osoitteilla ei ole tiukasti määrättyä pituutta ja kymmen-järjestelmän sijaan merkistönä osoitteissa käytetään hexa-järjestelmää.
==Ominaisuuksia==
| |||