[[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] Ylä-Satakuntaan nouseva vesireitti haarautuu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] niskassa kolmeen suuntaan: etelässä Vesilahti-Lempäälä ja Häme, idässä Kangasala ja sen erämaa-alueet sekä pohjoisessa [[Näsijärvi|Näsijärven]] erämaa-alueet. AlueelleHypoteesien mukaan alueelle tarvittiin kauppapaikka, kun [[Viikinkienviikinkien idäntie]] sulkeutui 1000-luvulla ja kaupankäynti vilkastui Ylä-Satakunnassa.<ref> Saarenheimo, 1974, ss. 14-16</ref> Kauppapaikka syntyi Suur-Pirkkalan alueelle, mutta sen sijaintia ei varmasti tunneta, vaikka Voionmaa ja Jalmari Jaakkola sijoittavat sen Pirkkalan vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä olevaan Pirkkalankylään.<ref> Saarenheimo, 1974, ss. 14-16</ref> Muina vaihtoehtoina on esitetty [[Tohloppijärvi|Tohloppijärven]] rantaa tai [[Tammerkoski|Tammerkoskea]] (joko kosken itä- tai länsiranta), jonne Pirkkalan muutenkin runsas saksalais- ja skandinaavisperäinen paikan- ja talonnimistö voimakkaasti keskittyy.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 19</ref> Varmasti kauppapaikan sijainti tunnetaan 1300-luvun puolessa välissä, jolloin se siirtyi Tohloppijärven rannalle.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref>
