Ero sivun ”Väitöskirja” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: lt:Disertacija |
Thi (keskustelu | muokkaukset) {{tynkä/Yliopisto}} |
||
Rivi 3:
Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli [[monografia]] tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkelista koostuva ''artikkeliväitöskirja'' eli niin sanottu nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan julkaisujen tulee asetuksen mukaan olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita ja väitöskirjassa tulee niiden lisäksi olla myös johdanto- ja yhteenveto-osa. Kullakin [[tiedekunta|tiedekunnalla]] ja [[yliopisto]]lla on tarkempia väitöskirjaa koskevia määräyksiä.
Väitöskirjan sivumäärä vaihtelee alan ja sen perinteiden ja valitun aiheen mukaan.
Kun ohjaava professori pitää väitöskirjaa valmiina, [[tiedekunta]] nimeää esitarkastajat. Esitarkastuslausuntojen perusteella työlle voidaan myöntää painatuslupa. Painatusluvan myöntäminen merkitsee käytännössä sitä, että työ on hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta [[Väitöstilaisuus|väitöstilaisuuden]] jälkeen. Vaikka kustannusten säästämiseksi osa yliopistoista julkaisee väitöskirjoja sähköisesti, voidaan väitöskirjasta ottaa siitä huolimatta myös pieni painos itse väitöstilaisuutta ja väittelijän myöhempiä tarpeita varten. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.
Väittelijä eli respondentti puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa eli disputaatiossa tiedekunnan määräämää vastaväittäjää eli opponenttia vastaan, minkä jälkeen tiedekunta antaa väitöskirjalle arvosanan vastaväittäjän lausunnon perusteella. Vastaväittäjiä voi olla myös kaksi, mikä on yleinen tapa teknillisellä alalla. Väitöstilaisuutta valvoo ''kustos'', joka on yleensä väitöstyötä ohjannut [[professori]].
{{tynkä/Yliopisto}}
[[Luokka:Yliopistolliset opinnäytetyöt]]
|