Ero sivun ”Tieteen etiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 16:
# Kommunismi: tieteellisten tulosten tulee olla koko tiedeyhteisölle avoimia ja vapaasti käytettäviä.
# Pyyteettömyys: tieteellinen tutkimus tapahtuu ulospäin epäitsekkäiltä vaikuttavista syistä.
# Järjestelmällinen epäily: kaikki tutkimustulokset on altistettava tiedeyhteisön ankaralle epäilykselle, ennen kuin niitä voidaan pitää tieteellisinä totuuksina. <ref name="Kiikeri">{{Kirjaviite | Tekijä=Kiikeri, Mika & Petri Ylikoski | Nimeke=Tiede tutkimuskohteena | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-926-1}}</ref>
Myöhempi tieteensosiologinen tutkimus on paljastanut, että mertonilaiset tieteen normit kuvastavat enemmän ihannekuvaa tieteestä kuin tieteellisen tutkimuksen arkea. Arkisessa tieteellisessä tutkimustyössä henkilökysymykset näyttelevät suurta osaa, esimerkiksi [[matteus-efekti|matteus-efektin]] muodossa: nimekkäät tutkijat ja näiden tutkimusryhmät saavat enemmän huomiota omille tutkimustuloksilleen, riippumatta tutkimusten objektiivisesta merkittävyydestä. Todellisuudessa tutkimusryhmien välinen kilpailu on kovaa, mikä ruokkii tieteellistä salailua etenkin kaupallisen tieteen parissa. Myöskin dogmaattinen suhtautuminen ja jääräpäisyys ovat hyvin yleisiä tieteen arkipäivässä. <ref
| |||