Avaa päävalikko

Muutokset

39 merkkiä poistettu, 10 vuotta sitten
kh
'''Maria Aurora Olivia Aspegren''' ([[30. heinäkuuta]] [[1844]] [[Kuru]] – [[19. tammikuuta]] [[1911]] [[Ruovesi]]) oli suomalainen näyttelijä ja [[Suomen Kansallisteatteri|Suomalaisen Teatterin]] ensimmäinen naisnäyttelijä. Hänen vahvinta osaamisalaansa oli [[tragedia]].
 
==ELämäkerta==
==Suomenkielisen näyttämötaiteen uranuurtaja==
 
Aurora Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta KatariinaKatarina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös [[suomen kieli|suomenkielisiä]] näytelmiä.
 
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun [[Kaarlo Bergbom]] sen perusti [[Helsinki]]in vuonna [[1872]], ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä [[Oskari Vilho]]n kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna [[1873]] hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja [[August Aspegren]]in kanssa. Vuonna [[1875]] taiteilijatartaiteilija teki opintomatkan [[Tanska]]an ja [[Ranska]]an. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin riveissänäyttelijänä vuoteen [[1887]], jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen näytös annettiin [[Tampere]]ella [[11. syyskuuta]] 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterin riveissäKansanteatterissa kymmenen vuotta.
 
Sekä omasta että yleisön ja arvostelijoiden mielestä Aurora Aspegrenin huomattavin näyttämötulkinta oli Katri [[Josef Julius Wecksell]]in murhenäytelmässä ''[[Daniel Hjort]]''. Sitä hän näytteli vuodesta [[1876]] alkaen parinkymmenen vuoden ajanvuottan. Näytelmässä ''Porvari aatelismiehenä'' hän näytteli Nicolen roolin. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] näytelmässä ''Kihlaus'' hän oli Eeva. Teoksessa ''Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin'' (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi".{{Lähde}}
 
Teatteriuransa jälkeen Aspegren antoi näyttelijöille yksityisopetusta; hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa [[Mimmi Lähteenoja]]. [[Reumasairaus|ReumatisminReuman]] myötävuoksi taiteilijattarenhänen luomisvoimaluomisvoimansa alkoi hiipua. Avioliitto kariutui August Aspegrenin löydettyä uuden kumppanin. Lopun elämänsä Aurora Aspegren vietti Tampereen lisäksi [[Ruovesi|Ruoveden]] [[Murole]]essa, josta hän osti isänsä kotitilan Toikan.
 
==Lähteet==
 
*Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri 1930
*Suomen kansallisbiografia 1, ISBN 951-746-442-8
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
 
*[http://www.facta.fi/Etusivu.aspx?calendar=30.7.2008 Facta.fi]
 
{{DEFAULTSORT:Aspegren, Aurora}}
{{viitteet}}
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät|Aspegren, Aurora]]
 
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät|Aspegren, Aurora]]