Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

Pirkkalan ensimmäisen kirkkorakennuksen rakennusaikaa tai -paikkaa ei tunneta. Ajankohdaksi esitetään kuitenkin 1200-luvun puolta väliä tai loppupuolta.<ref>Horsma-aho, s. 126 (Seppo Suvanto</ref>: tai1200-luvun puoliväli, loppupuolta<ref>Juhani Saarenheimo: 1200-luvun loppupuoli)</ref>. Perimätiedon mukaan Pirkkalassa on ollut kirkko 1200- ja 1300-luvun vaihteessa. Yleinen harhakäsitys on, että kirkko olisi sijainnut ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalla, mutta tämä on kahdesta syystä epätodennäköistä: Alueen tärkein asutuskeskus oli [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] toisella puolella [[Nokianvirta|Nokianvirran]] rannalla ja alue oli 1200-luvulla rämeistä ja tulvien vaivaamaa. Kuitenkin järven pohjoispuolen vanhimmat tunnetut kirkkorakennuksen jäänteet (Nokian kartanon mailla olevan kappelin paikalla) ajoitetaan vasta 1400-luvun loppupuolelle.<ref>Horsma-aho, s. 126-27 </ref>

Ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalle on rakennettu kirkko luultavasti 1540-luvulla, sillä seuraavassa kirkossa käytetyssä kellossa oli vuosiluku 1543. Todennäköisesti tätäkin ennen paikalla on ollut puukirkko. Ainoa mitä kirkon ulkomuodosta varmasti tiedetään on se, että siinä oli torni. 1540-luvulla rakennettu kirkko paloi perimätiedon mukaan vuonna 1645 ja uusi rakennettiin samalle paikalle 1647. Kuitenkin vielä 1700-luvulla paikkaa pidettiin kirkolle sopimattomana, kun pohdittiin uuden kirkon rakentamista.<ref>Horsma-aho, ss. 126-127 </ref> Uusi kirkko rakennettiin vuosina 1829–38 Pyhäjärven pohjoispuolelle Viikinmäelle ja vanha, huonokuntoinen kirkko purettiin 1858. Pirkkalan pappila jäi kuitenkin järven eteläpuolelle, vanhan kirkon läheisyyteen. Seurakunnan jakautuessa viimeisen kerran 1921, uusi kirkko rakennettiin Pirkkalan vanhan kirkon paikalle.<ref>Horsma-aho, ss. 129-130 </ref>

[[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] Ylä-Satakuntaan nouseva vesireitti haarautuu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] niskassa kolmeen suuntaan: etelässä Vesilahti-Lempäälä ja Häme, idässä Kangasala ja sen erämaa-alueet sekä pohjoisessa [[Näsijärvi|Näsijärven]] erämaa-alueet. Alueelle tarvittiin kauppapaikka, kun [[Viikinkien idäntie]] sulkeutui 1000-luvulla ja kaupankäynti vilkastui Ylä-Satakunnassa. Kauppapaikka syntyi Suur-Pirkkalan alueelle, mutta sen sijaintia ei varmasti tunneta, vaikka perinteisesti se onkin sijoitettu Pirkkalan vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä olevaan Pirkkalankylään<ref>Voionmaa, Jalmari Jaakkola</ref>. Muina vaihtoehtoina on esitetty [[Tohloppijärvi|Tohloppijärven]] rantaa tai [[Tammerkoski|Tammerkoskea]] (joko kosken itä- tai länsiranta), jonne Pirkkalan muutenkin runsas saksalais- ja skandinaavisperäinen paikan- ja talonnimistö voimakkaasti keskittyy.<ref>Saarenheimo</ref> Varmasti kauppapaikan sijainti tunnetaan 1300-luvun puolessa välissä, jolloin se siirtyi Tohloppijärven rannalle.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref>

Hiisinimet Pirkkalankylän välittömässä läheisyydessä osoittavat joka tapauksessa alueella olleen muinaisen palvontapaikan, jonka myös perimätieto vahvistaa. (Hiidenmäki, Hiidenlähde, Hiidenmaa, Hiidenlaidun ja ikivanha Hiidentie, lisäksi Tursiannotko, Pyhäjärvi ja Pyhäjoki) Ja koska tällaiset pitäjien yhteiset palvontapaikat, eli hiidet, toimivat kauppapaikkoina esihistoriallisella ajalla, voidaan Pirkkalankylää pitää mahdollisena kauppapaikkana{{Lähde|16.<ref>Horsma-aho, syyskuuta 2008}}s. 48 </ref> Myös tapa rakentaa kirkko vanhalla pakanalliselle palvontapaikalle mahdollistaa ensimmäisen kirkon sijainnin Pirkkalankylässä, vaikka asutuksen painopiste olikin järven pohjoispuolella.

Lappalaisia verottaneitten [[pirkkamiehet|pirkkamiesten]] tai pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on mahdollista kahta kautta: jokoJalmari Jaakkolan mukaan kummatkin saivat nimensä samasta kaupankäynnin kantasanasta Birka, tai sitten laajasta Suur-Pirkkalasta käytiin, kuten muualtakin Etelä-Suomesta, verottamassa lappalaisia, ja verottajat nimettiin erään lähtöalueen mukaan <ref>Jaakkola</ref>. YläMonet tutkijat (erityisesti ruotsalaiset) ovat sitä mieltä, että pirkkamiesten nimi tulee monista Birk-Satakunnannimisistä ulkopuolistenkauppapaikoista. hämäläistenTällöin lappalaistenmyös verottamistaPirkkalan onnimi olisi samaa juurta. Birger pidettySteckzén yleensätaas vähäisempänäesitti, muttaettä tämäpirkkalaisperinne tuskinoli ruotsalaisten rajaneuvottelijoiden aluevaatimustensa tueksi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa tekaisema. Arvostelijat ovat kuitenkin osoittaneet Steckzénin teorian heikosti perustelluksi. Favorin puolestaan on tottapitänyt Jaakkolan teoriaa oikeana.<ref>Saarenheimo, s. 119</ref> Myös Saarenheimo tukee Jaakkolan näkemystä,<ref>Saarenheimo, s. 125</ref>