Ero sivun ”Suomenruotsalaiset” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  13 vuotta sitten
(→‎Suomenruotsalainen identiteetti: mongerrusta (JFK huseeraa myös enkkuwikissä nimellä Podomi edustaen siellä melko fundamentalistista näkökulmaa suomenruotsalaisuuteen))
Ruotsalaista väestöä siirtyi nykyisen Suomen alueelle viimeistään 1200-luvulta lähtien. Ruotsalaista asutusta levisi keskiajan kuluessa varsinkin [[Ahvenanmaa]]n ja [[Turun saaristo]]ihin sekä [[Pohjanmaa]]n, [[Uusimaa|Uudenmaan]], [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Etelä-Karjala]]n rannikoille.
 
Ruotsin kieli oli keskiajalta lähtien aatelin, papiston ja vauraimman porvariston kieli, ja sittemmin se yleistyi myös kaupunkien pienporvariston keskuudessa. [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan aikana]] monet suomenkieliset ihmiset etenkin kaupungeissa tai ruotsinkielisen maaseudun tuntumassa vaihtoivat kielensä ruotsiin. Usein tämä tapahtui siksi, että ruotsiin siirtymisen katsottiin nostavan yhteiskunnallista asemaa. Yhteiskunnalliseen asemaan liittyvä ruotsin kielen omaksuminen menetti tarpeellisuuttaan 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien, kun Suomeen alkoivat muodostua suomenkielinen sivistyneistö ja liikemieskunta. [[Fennomania]]n ja 1900-luvun alkupuolen suomenkielisyysliikkeen ("[[aitosuomalaisuus#"Aitosuomalaisuus" jatkaa fennomanian perintöä|aitosuomalaisuus]]") myötä useat ruotsalaistaustaiset tai ruotsinkielistyneet perheet siirtyivät suomen kieleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/SwedishInF.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{en}}{{fr}} | Nimeke = Swedish in Finland – La Finlande suédophone | Julkaisija = Folktinget | Viitattu = 15.7.2008 | Selite = Sivu 5}} ”''Under Swedish rule, many ethnic Finns changed their language and started speaking Swedish, but most of them reverted to Finnish in the late 1800s''”, ”''Sous le régime suédois, de nombreux Finnois changèrent de langue pour parler le suédois, mais revinrent pour la plupart au finnois à la fin du XIXe siècle''”.</ref>
 
Rannikolla, jossa asuu paljon ruotsia puhuvia kalastajia ja maanviljelijöitä (mistä johtuu puolileikillinen ilmaisu ”rantaruotsalaiset”), kieliraja on liikkunut historian aikana edestakaisin. Täysin suomenkielisiltä alueilta löytyy ruotsalaisperäisiä paikannimiä (esimerkiksi [[Noormarkku]] eli Norrmark). Vastaavasti ruotsinkielisillä alueilla on paikannimiä, jotka ovat selvästi suomenkielistä alkuperää (esimerkiksi [[Maalahti]] eli Malax ja [[Teerijärvi]] eli Terjärv).
Rekisteröitymätön käyttäjä