Ero sivun ”Peripateettinen koulukunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Käännöstä (en:Peripatetic school) yms. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Spangenberg - Schule des Aristoteles.jpg|thumb|350px|Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883-1888)]]
'''Peripateettinen koulukunta''' oli yksi [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] [[filosofia|filosofisista]] koulukunnista. Sen opetus sai alkunsa koulukunnan perustajasta, [[Aristoteles|Aristoteleestä]], joka opetti [[Ateena]]ssa '''Lykeion'''-nimisessä [[gymnasion]]issa eli voimistelulaitoksessa.
Koulukunnan jäseniä, Aristoteleen seuraajia, kutsuttiin ''peripateetikoiksi''. Adjektiivina ''peripateettisella'' voidaan tarkoittaa kävelevää.
== Historia ==
Aristoteles perusti peripateettisen koulun noin vuonna [[335 eaa.]],<ref>Tarkasta vuodesta on erilaisia arvioita. 336 eaa.: Furley, "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed.; 335 eaa.: Lynch, "Lyceum"; 334 eaa.: Irwin, T.: "Aristotle", teoksessa {{REP}}</ref> sen jälkeen kun hän oli ensin lähtenyt [[Platonin Akatemia]]sta ja Ateenasta, ja palannut uudelleen Ateenan noin kaksitoista vuotta myöhemmin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barnes, Jonathan | Nimeke=Aristotle: A Very Short Introduction | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2000 | Sivu=14}}</ref> Tuolloin hän alkoi opettaa Lykeionin gymnasionissa. Rakennus oli ollut olemassa jo [[500-luku eaa.|500-luvulla eaa.]], ja sen nimi tulee [[Apollon]] Lykeioksesta, jolle se oli pyhitetty. Päin vastoin kuin opettajansa [[Platon]], Aristoteles ei ollut Ateenan kansalainen, eikä näin ollen voinut omistaa maata tai rakennuksia. Siksi hän ja hänen oppilaansa käyttivät julkisen gymnasionin tiloja kokoontumispaikkanaan, aivan kuten sitä olivat käyttäneet monet aiemmatkin filosofit, kuten [[Sokrates]].<ref name="Furley">Furley: "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed., s. 1141.</ref><ref>Platon: ''Lysis'' 203a-204a.</ref>
Nimitys ''peripateettinen'' tulee muinaiskreikan sanasta ''peripatētikos'' ({{polytoninen|περιπατητικός}}), joka tarkoittaa ”kävelevää”. Aristoteleen koulukunta tunnettiin yksinkertaisesti nimellä ''Peripatos''.<ref name="Furley">Furley, D.: "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed., s. 1141.</ref><ref name="Lynch">Lynch, J.: "Lyceum", teoksessa Zeyl, D. (toim.): ''Encyclopedia of Classical Philosophy'', Greenwood Press 1997, s. 311.</ref> Koulukunta sai tämän nimen Lykeionin katetuista pylväskäytävistä (''peripatoi'').<ref>Nussbaum, Martha: "Aristotle", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed., s. 166.</ref><ref name="Furley"/><ref name="Lynch"/> Antiikin ajalta peräisin olevan tarinan mukaan nimi olisi peräisin siitä, että Aristoteleellä oli tapana kävellä ympäriinsä näillä käytävillä samalla kun hän opetti oppilaitaan, sen sijaan että olisi istunut, niin kuin filosofeilla oli yleensä ollut tapana. Tarina saattaa olla peräisin [[Hermippos Smyrnalainen|Hermippos Smyrnalaiselta]].<ref>Furley, D.: "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 2nd ed., s. 801.</ref><ref>Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' V.2.</ref> Jotkut ovat hylänneet tämän legendan kokonaan.<ref>Hegel, G. W. F.: ''Lectures on the History of Philosophy 1825-6: Greek Philosophy'', vol. 2, R. Brown (käännös), Oxford University Press 2006, s. 229 & s. 229 n. 156.</ref>
Aristoteles opetti enemmän luennoimalla kuin [[Platon]]in tapaan keskustelemalla. Hän luennoi kahdesti päivässä. Aamupäivällä pidetyt luennot (''εωθινος περίπατος'') oli tarkoitettu pienemmälle, valitulle ja luotetulle oppilaspiirille. Ne käsittelivät vaikeatajuisempia filosofian alueita, kuten [[teologia]]a, [[fysiikka]]a ja [[dialektiikka]]a. Näitä kutsuttiin ''esoteerisiksi'' opinnoiksi. Iltapäivällä pidetyt luennot (''δειλινος περίπατος'') oli tarkoitettu suuremmalle joukolle kuulijoita, ja ne käsittelivät [[retoriikka]]a, [[sofistiikka]]a ja [[politiikka]]a. Näitä kutsuttiin ''eksoteerisiksi'' opinnoiksi. Tällainen jako lähipiirille tarkoitettuihin opetuksiin ja yleisempiin opetuksiin, jotka sisälsivät edellisten pääkohdat ja joukon populaarimpia aiheita, oli tyypillinen useille kreikkalaisille filosofeille.▼
Koska Aristoteleen koulu näin läheisesti liittyi gymnasioniin, siihen alettiin viitata myös nimellä Lykeion.<ref name="Furley"/> Ainakin alussa koulukunnan kokoontumiset olivat epämuodollisempia kuin mitä nimi ”koulu” antaisi ymmärtää: koululla ei ollut lukujärjestystä, eikä oppilailta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta.<ref>Barnes 2000, s. 9.</ref> Aristoteleen aikana koulun oppilaina olivat muun muassa [[Theofrastos]], [[Eudemos Rhodoslainen]], [[Fanias Eresoslainen]], [[Aristoksenos]] sekä historioitsija [[Dikaiarkhos]]. Aivan kuten Akatemiassa, Aristoteleen koulussa oli sekä nuorempia että vanhempia oppilaita, vanhempien suorittaessa tutkimuksia ja luennoidessa, ja nuorempien toimiessa yleensä vanhempien oppilaina ja avustajina. Koulun päämääränä ei ainakaan Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa.<ref name="Ostwald">Ostwald, M. & Lynch, J.: "The Growth of Schools & the Advance of Knowledge", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Boardman, J. (toim.) | Nimeke=Cambridge Ancient History'' | Selite=Osa 6 | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1982 | Sivu=623-624}}</ref>
[[Kuva:Athens Lyceum Archaeological Site 2.jpg|thumb|240px|Lykeionin oletetulla alueella suoritettuja kaivauksia Ateenan Rigillis-kadun varrella.]]▼
▲Aristoteles opetti enemmän luennoimalla kuin [[Platon]]in tapaan keskustelemalla. Hän luennoi kahdesti päivässä. Aamupäivällä pidetyt luennot (
Roomalainen kenraali [[Lucius Cornelius Sulla]] tuhosi koulun vuonna [[86 eaa.]], mutta se rakennettiin myöhemmin uudelleen. Koulun varsinaista sulkemisvuotta ei tunneta. Koulun täsmällinen sijaintipaikka oli kadoksissa vuosisatoja, kunnes se löydettiin uudestaan Kreikan nykytaiteen museon suorittamissa kaivauksissa vuonna [[1996]]. Löydöllä oli suuri merkitys kreikkalaiselle kansallisidentiteetille. Kulttuuriministeri Venizelos Evangelos lausui tapauksesta: "Meillä on nyt täällä Ateenassa todisteet helleenisen kulttuuriperinnön jatkumolle".▼
=== Aristoteleen jälkeen ===
Lykeionin koulun nimestä tulee myös [[suomen kieli|suomen kielen]] sana [[lyseo]] (''lyceum'').▼
Aristoteles toimi koulun johtajana kolmetoista vuotta, vuoteen [[323 eaa.]], kunnes hän joutui palaamaan [[Makedonia]]an välttyäkseen vainoilta makedonialaiskytköksiensä vuoksi.<ref>Barnes 2000, s. 11.</ref> Aristoteleen kuoltua vuonna 322 eaa. koulun johtoon tuli hänen oppilaansa [[Theofrastos]].
Jotkut nykyajan tutkijoista ovat sitä mieltä, ettei koulusta tullut muodollisemmin organisoitua laitosta ennen tätä.<ref name="Ostwald"/><ref>Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' 5.39 & 5.52.</ref>
▲[[Kuva:Athens Lyceum Archaeological Site 2.jpg|thumb|
Merkittävin peripateettisen koulun johtaja Aristoteleen jälkeen oli [[Straton]], joka laajensi Aristoteleen filosofian [[naturalismi]]a ja oli omaksunut eräänlaisen [[ateismi]]n. Koulu alkoi taantua [[Lykon]]in tultua sen johtoon, koska hän ei ollut kovin kiinnostunut filosofiasta. Koulu oli kuitenkin toiminnassa ja sen johdossa oli joku nimetty filosofi keskeytyksettä Aristoteleen ajasta vuoteen [[86 eaa.]] saakka. Lykonin jälkeen koulun johtajina toimivat todennäköisesti [[Ariston]], [[Kritolaos]], [[Diodoros Tyroslainen]] ja [[Erymneos]].<ref name="Ross">{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, David | Vuosi=1995 | Nimeke=Aristotle | Sivu=193 | Julkaisija=Routledge}}</ref>
Roomalainen kenraali [[Lucius Cornelius Sulla]] tuhosi Ateenan vuonna 86 eaa., ja kaikkien kaupungin filosofikoulujen toiminta häiriintyi pahasti. [[Andronikos Rhodoslainen]] on saattanut rakennuttaa koulun uudelleen myöhemmin ensimmäisellä vuosisadalla eaa., koska muun muassa [[uusplatonismi|uusplatonilaiset]] mainitsevat hänet koulun johtajana.<ref>Ammonius: ''In de Int.'' 5.24</ref> Tämä on kuitenkin epävarmaa. Viimeistään toisella vuosisadalla jaa. koulu oli kuitenkin jälleen toiminnassa. Keisari [[Marcus Aurelius]] nimitti tällöin opettajia kaikkiin kaupungin tärkeimpiin kouluihin, myös Lykeioniin. Roomalaisella kaudella toimi vain muutamia merkittäviä peripateetikkoja; merkittävimpiin kuuluu on [[Aleksanteri Afrodisiaslainen]], joka kirjoitti lukuisia [[kommentaari|kommentaareja]] Aristoteleen teoksiin.
Koulun toiminnasta 200- ja 500-lukujen välillä ei ole tietoja, eikä sen varsinaista sulkemisvuotta tunneta. Peripateettisten filosofien toiminta muualla kuitenkin jatkui. Koulun toiminta on kuitenkin lakannut viimeistään vuonna 529, kun keisari [[Justinianus I]] sulki kaikki Ateenan filosofikoulut, mukaan lukien Lykeionin ja Akatemian.
▲
== Filosofeja ==
[[Kuva:Aristotle 1.jpg|thumb|
[[Kuva:Theophrastus2.jpg|thumb|180px|[[Theofrastos]], Aristoteleen oppilas ja koulun johtaja tämän jälkeen.]]
Peripateettisen koulun merkittävimpiä filosofeja olivat (koulun johtajien kaudet merkitty erikseen<ref name="Ross"/>):
* [[Aristoteles]] (384–322 eaa.)▼
'''Kreikkalainen aika'''
▲* [[Aristoteles]] (384–322 eaa.; koulun johdossa n. 334-322 eaa.)
* [[Theofrastos]] (n. 371—287 eaa.; johdossa 322-288 eaa.)
* [[Aristoksenos]] (n. 370—290 eaa.)
* [[
* [[
* [[Praksifanes]] (n. 332 eaa.)
* [[Herakleides]] (n. 390-310 eaa.)
* [[
* [[Nikomakhos (Aristoteleen poika)|Nikomakhos]] (n. 325 eaa.)
* [[Demetrios Faleronlainen]] (kuoli n. 280 eaa.)
* [[Straton]] (n. 330—270 eaa.; johdossa 288-n. 269 eaa.)
* [[Eudemos Rhodoslainen]] (300-luku eaa.)
* [[Hieronymos Rhodoslainen]] (n. 300 eaa.)
* [[Klearkhos Soloilainen]] (300-luku eaa.)
* [[Lykon]] (n. 270—226 eaa.; johdossa n. 269-225 eaa.)
* [[Ariston Keoslainen]] (200-luku eaa.; johdossa 225-n. 190 eaa.)
* [[Satyros]] (200-luku eaa.)
* [[
* [[Kritolaos]] (k. ennen 111 eaa.; johdossa n. 190-155 eaa.)
* [[Diodoros Tyroslainen]] (johdossa n. 140 eaa.)
* [[Erymneos]] (johdossa n. 110 eaa.)
* [[Aetios (filosofi)|Aetios Antiokialainen]] (ensimmäinen vuosisata eaa.)
'''Roomalainen aika'''
* [[Andronikos Rhodoslainen]] (n. 70 eaa.)
* [[Boethos Sidonlainen]] (ensimmäinen vuosisata eaa.)
* [[Kratippos]] (ensimmäinen vuosisata eaa.)
* [[Aspasios]] (100-150)
* [[Adrastos Afrodisiaslainen]] (100-luku)
* [[Aristokles Messeneläinen]] (100—200 lukujen vaihde)
* [[Aleksanteri Afrodisiaslainen]] (200-luku)
* [[Olympiodoros vanhempi]] (400-luku)
▲== Muita tunnettuja Aristoteleen oppilaita ==
== Vaikutus ==
{{Pääartikkeli|[[Aristotelismi]]}}
{{Katso myös|[[Avicennalaisuus]]|[[averroismi]]|[[skolastiikka]]}}
[[Uusplatonismi]]n ja [[kristinusko]]n nousun myötä peripateettisuuden aika itsenäisenä filosofiana päättyi 200-luvulta alkaen. Uusplatonilaiset filosofit kuitenkin pyrkivät sulauttamaan Aristoteleen filosofian omaan järjestelmäänsä ja kirjoittivat lukuisia kommentaareja tämän teoksista.
Viimeiset Aristoteleen kommentaattoreina toimineet klassisen ajan filosofit olivat [[Simplikios]] ja [[Boethius]] 500-luvulla. Tämän jälkeen Aristoteleen teokset olivat lännessä enimmäkseen tuntemattomia, mutta niitä ylläpidettiin idässä, jossa niistä tuli keskeinen osa varhaista [[islamilainen filosofia|islamilaista filosofiaa]]. Islamilaisen filosofisen perinteen merkittävimpiä peripateetikkoja olivat [[Al-Kindi]] (Alkindus), [[Al-Farabi]] (Alpharabius), [[Avicenna]] (Ibn Sina) and [[Averroës|Averroes]] (Ibn Rushd). 1100-luvulla teoksia alettiin kääntää latinaksi. Tämän seurauksena kehittyi vähitellen korkeaskolastiikka, johon luetaan muun muassa [[Tuomas Akvinolainen]]. Se ammensi Aristoteleen teoksista, Averroksen kommentaareista sekä Avicennan teoksista.
▲Lykeionin koulun nimestä tulee myös [[suomen kieli|suomen kielen]] sana [[lyseo]] (''lyceum'').
== Katso myös ==
* [[Aristotelismi]]
* [[Peripateettinen aksiooma]]
* [[Platonin Akatemia]]
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
| |||