Ero sivun ”Åke Tott” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Usp (keskustelu | muokkaukset) f |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Åke Totts grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|Åke Tottin hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]]
'''Åke Henrikinpoika Tott''' (4. kesäkuuta [[1598]] – 15. heinäkuuta [[1640]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] sotilas, josta tuli [[sotamarsalkka]] 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in urheimpia sotilaita. Hänet tunnettiin nimellä ''Pohjolan lumiaura''.<ref>[http://www.turunseurakunnat.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/historiaa_lyhyesti/tuomiokirkko_kertoo/suurvalta-aika_1600-luvulla/ Turun seurakunnat]</ref>
Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana [[Jakob De la Gardie]]n johtamalle [[Venäjä]]n retkelle [[Inkerin sota|Inkerin sodassa]]. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui [[Puolan sota]]an ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli [[valtaneuvos]] sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodassa]] Grubinin ja [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin]] taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.
Kuningas lahjoitti
Tott kuoli "verensyöksyyn" 1640. Hänet on haudattu mausoleumiin [[Turun tuomiokirkko]]on.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = August Ramsay | Nimeke = Matkaopas | Osoite = http://www.histdoc.net/historia/tuomio.html | Selite = | Ajankohta = 1895 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}
{{Viitteet}}
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota|Tott, Åke]]
| |||