Versio 11. syyskuuta 2008 kello 10.49 muokkaa LaaknorBot (keskustelu \| muokkaukset) 40 462 muokkausta p Botti lisäsi: zh:維捷格拉 ← Vanhempi muutos		Versio 4. lokakuuta 2008 kello 14.43 muokkaa kumoa Esamatti1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 576 muokkausta täydennystä Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Vytegra~~''' eli '''Vitegra~~''' ({{k-ru\|~~Вытегра\|Vytegra~~Вы́тегра}}~~, vanhastaan ''Viitagor''~~) on kaupunki ~~ja [[Vytegran piiri]]n hallinnollinen keskus~~ [[Vologdan alue]]ella [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[~~Vitegrajoki~~Vytegra (joki)\|~~Vitegrajoen~~Vytegrajoen]] varrella varrella 15 kmkilometriä [[Ääninen\|Äänisestä]] etelään. ~~Samalla se~~Vytegrassa on ~~Itämeri-~~[[Volga]]n ~~vesireitillä~~ja [[Itämeri\|Itämeren]] välisen vesireitin satama. Kaupunki on [[Vytegran piiri]]n keskus. Asukkaita on 11 200 (vuonna 2005). 1400–1500-luvulla seutu kuului [[Novgorod]]in [[Äänisen viidennes\|Äänisen viidenneksen]] Vytegran [[pogosta]]an, jossa sijaitsi paikallisen suola- ja viljakaupan keskus.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kirkinen, Heikki \| Nimike = Karjala idän ja lännen välissä \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Kirjayhtymä \| Vuosi = 1970 \| Sivu = 13–14, 112 \| Tunniste = }}</ref> Vuodesta 1710 lähtien tunnetaan Vjangin satamapaikka, joka toimi [[Pietari (kaupunki)\|Pietari]]–[[Arkangeli]] -kauppareitin välietappina. Vuonna 1773 kylä sai kaupunkioikeudet ja samalla nimeksi otettiin Vytegra paikkakuntaa halkovan joen mukaan. ~~==Historia==~~ Alue on ollut vanhastaan suomalais-ugrilaisten kansojen asuttamaa. Nykyäänkin Vitegran ympäristössä on vielä useita [[vepsäläiset\|vepsäläiskyliä]]. Ennen kaupunkia alueella sijaitsi Vyangin kylä, jonka nimi tulee suomalais-ugrilaisesta sanasta ''vengi'', joka tarkoittaa virtaa tai pientä ojaa tai puroa. Vyangin kylässä oli tärkeä kauppalaituri, joka oli välietappina [[Pietari (kaupunki)\|Pietari]]-[[Arkangeli]] -kauppareitin varrella. Vuonna [[1773]] kylä sai kaupunkioikeudet ja samalla nimeksi otettiin Vytegra, kylää halkovan joen (Vitegra) mukaan. 1700-luvulla kaupungin asukkaat harjoittivat lähinnä kauppaa ja pienten jokilaivojen rakentamista. Vuonna 1810 avatun [[Mariinskin kanava]]n ansiosta Vytegrasta tuli huomattava kauppakeskus, mutta rautateiden rakentamisen seurauksena sen merkitys väheni. 1800-luvun lopulta lähtien Vytegra oli Novgorodin lääniin kuulunut hiljainen kihlakaupunki, jota käytettiin poliittisesti epäluotettavien henkilöjen karkotuspaikkana. Vytegrassa on useita kirkkoja, jotka neuvostoaikana pääsivät pahasti rappeutumaan. Tärkeimpiä kirkkoja ovat Sunnuntaikirkko ({{k-ru\|Воскресенский собор\|Boskresenski sobor}}, rak. 1796-1800) ja Sretenskin kirkko ({{k-ru\|Сретенская церковь}} rak. 1869-73). Vuonna 1964 Mariinskin kanavajärjestelmän korvasi [[Volgan–Itämeren vesitie]], joka huomattavasti elvytti kaupungin talouselämää. Nykyään Vytegrassa on metalli- ja elintarviketeollisuutta. Nähtävyyksiä ovat vuosina 1796–1800 rakennettu Ylösnousemuksen kirkko ja sitä ympäröivät 1700-luvun lopun – 1800-luvun alun kauppiastalot. Vytegrajoen vasemmalla rannalla on pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873). Sen lähellä on runsaasti koristeltu puinen Iisakin kappeli. Seitsemän kilometrin päässä Vytegrasta, entisellä pogostalla on Kristuksen käsittä tehdylle ikonille omistettu kirkko (1780). Kaupungissa toimii siellä asuneelle talonpoikaisrunoilija [[Nikolai Kljujev]]ille omistettu museo sekä alueen kansanperinnettä ja henkistä kulttuuria esittelevä kotiseutumuseo.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija \| Julkaisupaikka = Moskva \| Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija \| Vuosi = 1994 \| Sivu = 97 \| Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref> ==Lähteet== {{viitteet}} [[Luokka:Vologdan alueen kaupungit]]

Ero sivun ”Vytegra” versioiden välillä