Versio 3. lokakuuta 2008 kello 15.04 muokkaa 91.154.53.28 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 3. lokakuuta 2008 kello 15.05 muokkaa kumoa Nironen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 40 707 muokkausta p Käyttäjän 91.154.53.28 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lab-ot tekemään versioon. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{lähteetön}}'''Militarismi''' tarkoittaa joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä= \| Nimeke=Kielitoimiston sanakirja \| Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 \| Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy \| Vuosi=2004 \| Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} <br> {{kirjaviite \| Tekijä=Itkonen, Terho \| Nimeke=Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas \| Selite= \| Julkaisija=Helsinki: Kirjayhtymä \| Vuosi=1990 \| Tunniste=ISBN 951-26-2796-5}}</ref> ~~Militarismi on aate joka ihannoi sotaa ja uskoo että kansojen väliset ongelmat ratkeavat sodalla.~~ Militarismin mukaan sotilaiden pitäisi hallita maailmaa ja olla arvovaltaisessa asemassa. Militarismin ajatus on että perusturva hoituu sotilaallisella voimalla. Laajemmassa merkityksessä militarismi korostaa sotilaallista voimaa politiikassa. Militarismi on oppi, jonka mukaan [[sotilas\|sotilaiden]] tulisi hallita [[valtio]]ta tai ainakin olla vaikutusvaltaisessa ja arvostetussa asemassa. Militarismin perusajatus on, että sotilaallinen voima on yksi kaiken turvallisuuden ja siten valtion perustehtävän lähtökohdista. Laajemmassa mielessä sanaa käytetään viittaamaan kaikkeen asevoimien merkitystä korostavaan poliittiseen ajatteluun tai sotilaallisia ihanteita vaalivaan ideologiaan, usein arvostelevassa mielessä. Militaristinen [[yhteiskunta]] ihannoi järjestystä ja sotilaallisuutta. Militarismiin liittyy usein ekspansiivinen ulkopolitiikka. Militaristinen valtio voi myös pyrkiä rauhan säilyttämiseen sotilaallisen voiman avulla periaatteella "voimaa pitää näyttää, jottei sitä tarvitsisi käyttää".{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Monia maita on hallittu militaristisesti. Länsimaisen ~~historian~~[[historia]]n ensimmäinen tunnettu militaristinen valtio oli [[helleenit \|helleenien]] [[Sparta]] ~~Lakoniassa~~[[Lakonia]]ssa.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Sittemmin muun muassa [[Rooman ~~valtakuntaRoomaa~~valtakunta\|Roomaa]],~~Japania~~ [[Japani]]a, [[Yhdistynyt ~~kuningaskuntaBrittiläistä~~kuningaskunta\|Brittiläistä imperiumia]], Napoleonin Ranskaa ja [[Kansallissosialistinen Saksa \|natsi-~~Saksaa~~Saksa]]a on hallittu militaristisin ajatuksin. Militarismi hallinnossa ei ~~aina~~välttämättä johda sotaan, mutta käytännössä militaristiset valtiot ovat usein olleet ~~sotaisi~~hanakoita sotimaan. a. Militarismi-termiä on 1900-luvulla käytetty propagandassa puolin ja toisin, etenkin sotien aikana. Populäärikultuurissa ja muodissa on paljon puhtaasti militaristisia aineksia, jotka eivät normaalisti kuitenkaan ole millään tavoin aidosti sotaa ihannoivia, vaan enemmän tyylillisiä ja lajityyppeihin liittyviä [[klise]]itä ja maneereja. == Lähteet == <references /> {{Tynkä/Yhteiskunta}} [[Luokka:Sodankäynti]] [[Luokka:Politiikan käsitteet]] [[ar:سياسة عسكرية]] [[id:Militerisme]] [[da:Militarisme]] [[de:Militarismus]] [[en:Militarism]] [[es:Militarismo]] [[eo:Militarismo]] [[fa:نظامی‌گری]] [[fr:Militarisme]] [[ko:군국주의]] [[it:Militarismo]] [[he:מיליטריזם]] [[ka:მილიტარიზმი]] [[nl:Militarisme]] [[ja:軍国主義]] [[no:Militarisme]] [[pl:Militaryzm]] [[pt:Militarismo]] [[ru:Милитаризм]] [[simple:Militarism]] [[sk:Militarizmus]] [[sr:Милитаризам]] [[sv:Militarism]] [[uk:Мілітаризм]] [[zh:军国主义]]

Ero sivun ”Militarismi” versioiden välillä