Ero sivun ”Toivo Eloranta” versioiden välillä

[[Kuva:Toivo johannes eloranta.jpg|thumb|Toivo Johannes Eloranta|150px]]

'''Toivo Johannes Eloranta''' ([[27. toukokuuta]] [[1896]] [[Paimio]] – [[1. toukokuuta]] [[1956]] [[Jamaica (USA)|Jamaica]], [[New York]], [[Yhdysvallat|USA]]) oli suomalainen jääkäriluutnantti ja rakennusurakoitsija. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Fredrik Eloranta ja Edla Maria Hauska. Hänet vihittiin ensimmäisen kerran avioliittoon vuonna 1921 Lisbeth Margaretha Pillin (Pill) kanssa ja hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1961 hän avioitui Astrid Winterin kanssa.

Tämä kansakoulun ja Salon maamieskoulun käynyt Raisiolainen maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27|Jääkäripataljoona 27:ään]] 3. maaliskuuta 1916 ja sijoitettiin pataljoonan 2. komppaniaan.

[[Kuva:Jaakaripataljooan 2 komppania.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoonan 2. komppania.]]

Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], Riianlahden ja Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hänet siirrettiin pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 11. heinäkuuta 1917.

Hän saapui Suomeen (Vaasaan) varavääpeliksi ylennettynä jääkärien etujoukon mukana 18. helmikuuta 1918 ja sijoitettiin aluksi konekivääriosaston johtajaksi Suomen valkoiseen armeijaan 2. Krenatöörirykmentin [[Savon pataljoona]]an ja myöhemmin joukkueenjohtajaksi pataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin Suomen sisällissodassa Hillosensalmella, Paljakanlahdella, Vilppulassa, Lylyssä, Korkeakoskella, Moisiossa (Lempäälä) ja Tampereella. Sisällissodassa hän haavoittui kolme kertaa, ensin Lylyssä 18. maaliskuuta 1918 seuraavaksi Tampereen edustalla 26. maaliskuuta ja kolmannen kerran Tampereella 3. huhtikuuta 1918.

Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 18. heinäkuuta 1918 Karjalan rykmentti n:o 1:een, josta muodostettiin ensin Itä-Suomen jalkavakirykmentti n:o 5 ja myöhemmin Pohjois-Savon rykmentti. Hän toimi sen 9. ja 17. lokakuuta 1918 alkaen sen 2. komppaniassa joukkueenjohtajana. Hänet siirrettiin 5. helmikuuta 1920 Käkisalmen läänin rykmentin 1. pataljoonaan ja 2. helmikuuta 1921 rykmentin 3. erilliseen konekiväärikomppaniaan. Hän erosi armeijasta 4. tammikuuta 1922 ja siirtyi syksyllä 1922 Pohjois Amerikan Yhdysvaltoihin, missä toimi rakennusurakoitsijana New Yorkissa. Hänet on haudattu Jamaica, New York.