Ero sivun ”Vilho Helanen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 7:
[[Jatkosota]]a Helanen nimitti "pyhäksi sodaksi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, elämäntahoisen kansamme voimalla [[Suomi]], jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä [[1941]]. Helanen oli [[Suur-Suomi]] -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi [[talvisota|talvisodan]] aikana propagandatehtävissä ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana valtionlainojen [[propaganda]]toimikunnan puheenjohtajana, [[Itä-Karjala]]n sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä [[sisäasiainministeriö]]n edustajana [[Tallinna]]ssa.
Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin. Helanen sai syytteen ja myöhemmin puolen vuoden kuritushuonetuomion [[maanpetos|maanpetoksellisesta]] toiminnasta avustettuaan [[Saksa]]n hyväksi
Helanen aloitti [[novelli]]en kirjoittamisen [[sanomalehti]]in jo 17-vuotiaana. Hän toimi [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]] päätoimittajana [[1924]]–[[1926]] ja Suomen Heimo -lehden päätoimittajana [[1938]]–[[1944]]. Helasen ensimmäinen kirja, omakohtaisiin kokemuksiin perustunut muistelmateos ''Suomalaiset Viron vapaussodassa'' julkaistiin [[1921]]. Ensimmäisessä rikosromaanissaan ''Helsingissä tapahtuu'' ([[1940]]), jonka Helanen kirjoitti salanimellä Heikki Aksila, hän loi sittemmin yli-inhimillisiin mittoihin kasvaneen sankarinsa, [[varatuomari]] Kaarlo Raudan, kaikkea pahuutta vastaan taistelevan suoraselkäisen aatteen miehen.
| |||