Ero sivun ”Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset” versioiden välillä

[[Kuva:Mannerheim ratsastajapatsas.jpg|thumb|200px|[[Aimo Tukiainen]], ''[[Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki)|Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas]]'' (1960) [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]llä [[Helsinki|Helsingissä]].]]

Mannerheim sai [[sotamarsalkka|sotamarsalkan]] [[arvonimi|arvonimen]] [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] 15-vuotisjuhlan yhteydessä [[15. toukokuuta]] [[1933]].

 

[[Talvisota|Talvisodan]] puolustustaistelun johtamisen ansioista Mannerheimin 75-vuotislahjaksi hänelle luotiin [[Georg von Wendt]]in ehdotuksesta uusi ainutlaatuinen [[Suomen marsalkka|Suomen marsalkan]] arvonimi. ''"Loistavat sotilaalliset tekonne asettavat Teidät kunniapaikalle historiamme suurimpana sotilaana"'', hallituksen esityksessä todettiin. Esikuvana arvolle olivat ulkomaisten suurvaltojen suurille sotapäälliköilleen myöntämät ainutlaatuiset arvonimet, kuten [[Saksa]]ssa kesällä [[1940]] sotamarsalkka [[Hermann Göring]]ille annettu [[Valtakunnanmarsalkka|Valtakunnanmarsalkan]] arvo . <ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Ohto Manninen (käsik.) | Nimeke=C.G.E. Mannerheim Suomen historiassa, Ylipäällikkö, Suomen marsalkan arvonimi | Ajankohta= | Osoite=http://www.mannerheim.fi/navi-s/10_keh.htm | Julkaisija= Helsingin Suomalainen Klubi| Luettu=18.4.2008 | Kieli= }}</ref>

 

[[Puolustusvoimien lippujuhlapäivä]]ksi nimettiin 4.6.1942 valtioneuvoston päätöksellä Mannerheimin syntymäpäivä, kesäkuun 4:s. Vuodesta 1918 vuoteen 1942 lippujuhlapäivä oli ollut 16.5. sisällissodan päättymisen vuosipäivä, mutta ylipäällikön syntymäpäivää lienee pidetty vähemmän kansaa jakavana juhla-ajankohtana.

 

[[Kuva:Legion d honneur 1.jpg|thumb|left|150px|[[Kunnialegioona]]n suurristi.]]

Mannerheim lienee eniten kunniamerkkejä saanut suomalainen. Hän on saanut lukuisia korkea-arvoisia ulkomaalaisia kunniamerkkejä ja mm. suomalaisista ritarikunnista viisi suurristia, joista kaksi jalokivien ja miekkojen kera, sekä muita erityisen harvinaisia suomalaisia kunniamerkkejä: 1. luokan [[Mannerheim-risti]] (myönnetty vain kahdesti, Mannerheimille ja jalkaväenkenraali [[Erik Heinrichs]]ille) ja 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhoin (myönnetty vain kerran, Mannerheimille).

[[Rautaristi]]n Ritariristin hän sai 1942 ja uudestaan tammenlehvien kera 1944.

 

[[Kuva:Mannerheim's grave.jpg|250px|thumb|Mannerheimin hauta Hietaniemessä]]

Mannerheimille on pystytetty ratsastajapatsaat Helsinkiin ja [[Mannerheimin patsas (Lahti)|Lahteen]]. Helsingin patsas rahoitettiin suuren kansalaiskeräyksen tuotolla ja sen veistäjästä järjestettiin kilpailu, jonka voitti professori [[Aimo Tukiainen]]. Hänen veistämänsä ''[[Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki)|Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas]]'' paljastettiin [[4. kesäkuuta]] [[1960]] Mannerheimintien varrella, paikalla jossa valkoisen armeijansa kärjessä ratsastanut Mannerheim oli lausuttu tervetulleeksi Helsinkiin vuonna [[1918]]. Lahtelainen kuvanveistäjä [[Veikko Leppänen]] oli saanut kilpailussa kunniamaininnan, ja Lahdessa perustettiin oma patsastoimikunta, joka keräsi varat veistoksen pystyttämiseksi kaupunkiin. Leppäsen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin joulukuussa [[1959]] Lahden asema-aukiolla. Lahden varuskunnassa Hennalan kasarmialueella on myös Mannerheimin rintakuvapatsas.

Territetissä [[Sveitsi]]ssä [[Montreux]]'n länsipuolella on Mannerheimin kunniaksi pystytetty muistomerkki ja muistomerkkiä ympäröivä puistoalue on nimeltään ''Parc Mannerheim''. <ref>[http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän Perinneliitto, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 18.4.2008.</ref>

 

Helsingin pääkatu Heikinkatu muutettiin [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]ksi marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi [[1942]]. Lisäksi Mannerheimin mukaan on nimetty katu, tie tai aukio [[Fiskari|Fiskars]]issa, [[Hamina]]ssa, [[Hanko|Hangossa]], [[Karvia]]ssa, [[Kokkola]]ssa, [[Lahti|Lahdessa]], [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]], [[Loviisa]]ssa, [[Mikkeli]]ssa, [[Naantali]]ssa, [[Nastola]]ssa, [[Oulu]]ssa, [[Parkano]]ssa, [[Porvoo]]ssa, [[Tammisaari|Tammisaaressa]] ja [[Vaasa]]ssa.

 

Vuonna 1919 [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partioliitto]] kutsui Mannerheimin Suomen ensimmäiseksi kunniapartiolaiseksi. Elokuussa 1933 Mannerheim otti vastaan partioliikkeen perustajan Lordi [[Robert Baden-Powell]]in tämän Suomen vierailulla. Mannerheimin mukaan on nimetty myös yksi [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] ansiomerkki, Mannerheim-solki.

 

 

Mannerheim äänestettiin [[6. joulukuuta]] [[2004]] päättyneessä [[Suuret suomalaiset]] -ohjelmassa suurimmaksi suomalaiseksi.

 

== Lähteet ==