Ero sivun ”Kolja” versioiden välillä

'''Kolja''' (''Melanogrammus aeglefinus'') on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä [[turskakalat|turskakala]], jolla on suuri merkitys kalataloudessa.

 

Koljan tuntomerkkejä ovat koko kyljen mittainen musta kylkiviiva sekä rintaevän yläpuolella oleva tumma laikku. Pyydettävän koljan koko on yleensä 30-50 cm; ennätyskala oli yli 110 cm ja lähes 17 kg:n painoinen.

 

Koljan levinneisyys on suunnilleen sama kuin [[turska]]n. Euroopassa se ulottuu [[Biskajanlahti|Biskajanlahdelta]] [[Islanti]]in, [[Huippuvuoret|Huippuvuorille]] ja [[Novaja Zemlja]]an, Pohjois-Amerikassa [[New Jersey]]stä [[Newfoundland]]iin ja Etelä-[[Grönlanti]]in. Laji on yleinen [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]], [[Skagerrak]]issa ja Pohjois-[[Kattegat]]issa. Suolaisten virtausten mukana se voi joskus ajautua [[Juutinrauma]]an ja satunnaisesti [[Itämeri|Lounais-Itämereen]]. Toisin kuin turska se ei kuitenkaan lisäänny Itämeressä.

 

Kolja elää rannikkojen ulkopuolella hiekka- ja sorapohjilla 80-200 m:n syvyydessä.

 

Kolja tulee sukukypsäksi 2-5 vuoden ikäisenä. Kutu tapahtuu tammi-toukokuussa, eritoten maalis-huhtikuun vaihteessa. Koljat kutevat 50-150 m:n syvyydessä vapaassa vedessä. Mätijyviä on isossa naaraassa n. 1,8 miljoonaa Ne kelluvat vedessä, kunnes hautuvat poikasiksi 8-10 vuorokauden kuluttua. Poikaset elävät [[plankton]]ista ja hakeutuvat mielellään meduusojen suojaan. Vasta 8-11 cm:n pituisina ne hakeutuvat pohjalle ja alkavat käyttää pohjaravintoa, matoja, nilviäisiä, äyriäisiä ja piikkinahkaisia. Jossakin määrin ne syövät myös pelagisia kaloja.

 

[[Kuva:Faroe stamp 081 haddock.jpg|left|thumb|Kolja [[Färsaaret|färsaarelaisessa]] postimerkissä]]

 

 

Koljaa pyydetään pääasiallisesti [[laahusnuotta|troolaamalla]], [[nuotta|nuotilla]], myös [[pitkäsiima|pitkälläsiimalla]] ja [[kalaverkko|verkoilla]]. Esimerkiksi Skotlannissa se on tärkein merikalastuksen saaliskala.