Ero sivun ”Riitti” versioiden välillä

'''Riitiksi''' kutsutaan yleensä [[uskonto|uskonnollista]] toimitusta tai [[seremonia]]a, palvontamenoa<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>, latinankielen ''ritus'' = tapa, toimitus, (uskonnollinen) meno. Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten [[pappi]], [[shamaani]] tai [[guru]]. Riitillä pyritään yleensä yhteyteen yliluonnollisen kanssa, mutta se voi suuntautua myös yksilön sisälle [[psykodraama]]n tavoin. Riitti perustuukin usein myyttien[[myytti]]en antamiin esimerkkeihin. Sen avulla myytin sisältöä voidaan esittää näytelmänomaisesti.

Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. Sosiologiassa[[Sosiologia]]ssa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.

Modernin riitintutkimuksen voi katsoa alkavan [[skotlantilainen|skotlantilaisesta]] teologista[[teologi]]sta ja orientalistista[[orientalisti]]sta [[William Robertson SmithistäSmith]]istä (1846-94) ja [[ranskalainen|ranskalaisesta]] sosiologista[[sosiologi]]sta [[Émile Durkheim|Émile Durkheimista]]. Smith korosti uskonnollisen toiminnan merkitystä myös niissä kulttuureissa, joissa varsinaista uskontunnustusta ei ollut.

Puhutaan myös ei-uskonnollisista tai uskonnottomista riiteistä, mikä sanamukaisesti tarkoittaisi uskonnotonta uskonnollista toimitusta. On sanottu, että koska nykyään uskonnottomilla ihmisillä on tapana juhlia samoja elämän kohokohtia, joita eri uskonnot ovat vuosituhansien ajan juhlineet omilla riiteillään, voidaan luultavasti puhua myös uskonnottomista. riiteistä.<ref>http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#_Toc147840691</ref>

#[[Kalenteririitti|Kalendaaririiti]]t ovat vuodenaikojen ja elinkeinokausien mukaan säännönmukaisesti toistuvia seremonioita. Myöhemmin kalendaaririitit on liitetty tiettyihin kalenteripäiviin. Näin esimerkiksi joulun[[joulu]]n, [[Uusivuosi|uuden vuoden]] tai [[Juhannus|juhannuksen]] juhlintaa voidaan pitää kalendaaririitteinä.

#Siirtymäriitit ovat useimmiten yhteisön järjestämiä seremonioita jotka liittyvät yksilön sosiaalisen aseman (statuksen) muutokseen ([[initiaatio]]). Siirtymäriitit ovat usein kolmivaiheisia; niihin liittyy irtautumisriittejä, vaihderiittejä ja liittymäriittejä. Siirtymäriitin tarkoitus on selittää yksilölle tai ryhmälle yhteisörakenteessa tapahtunut muutos. Siirtymäriittejä ovat mm. kaste[[kastejuhla]] tai [[nimiäiset]], [[konfirmaatio]] tai [[Prometheus]]-juhla, [[penkinpainajaiset]] ja [[Vanhojenpäivä]], ylioppilasjuhlat[[ylioppilas]]juhlat, [[polttarit]], avioliittoon[[avioliitto]]on vihkiminen ja lopulta [[hautajaiset]].