Ero sivun ”Vanha-Liivinmaa” versioiden välillä

[[Kalparitaristo|Kalpaveljesten ritarikunta]] perustettiin [[kristinusko]]n levittämiseksi ja Baltian [[Baltiansaksalaiset|saksalaisten siirtokuntien]] suojaksi. Kalpaveljet aloittivat 1100-luvun lopussa pitkän ja verisen valloitus- ja käännytyssodan pakanallisia [[Virolaiset|virolaisia]] ja [[Latvialaiset|latvialaisia]] vastaan. Viimeisenä Baltiassa kukistettiin [[Saarenmaa]]n maakunta [[1227]]. Kalpaveljien kärsittyä raskaan tappion pakanallisille liettualaisille [[1236]], veljeskunta sulautui [[Liivinmaan ritarikunta]]na osaksi [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaista ritarikuntaa]].<ref name="Bojtár167">Bojtár, sivu 167</ref> Liivinmaan sotilaallinen laajeneminen päättyi 1264 ritarikunnan vallattua [[semigallia]]laisten asuinalueet Väinäjoen eteläpuolella Kuurinmaalla.<ref name="Korpi">Katy Miller-Korpi: [http://depts.washington.edu/baltic/papers/livonia.html The Livonian Confederation] {{en}}</ref> Laajeneminen itään päättyi jo 1242 ritarikunnan kärsittyä tappion [[Aleksanteri Nevski]]n johtamille novgorodilaisille [[Peipsijärven taistelu]]ssa.<ref name="Bojtár167">Bojtár, sivu 167</ref> Vuonna 1346 [[Tanska]] myi vielä hallitsemansa Pohjois-Viron ritarikunnalle.

LiittovaltioVanha-Liivinmaa koostui ritarikunnan suoraan hallitsemista alueista sekä neljästä [[ruhtinaspiispa]]n hallitsemasta kirkollisesta alueesta.<ref name="Plakans">Plakans, sivu 19–20</ref> Nämä olivat:

* [[ÖselSaarenmaan-WiekinLäänemaan hiippakunta]] [[Saarenmaa]]lla ja [[Läänemaa]]lla ({{k-et|Saare-Lääne piiskopkond}}; {{k-de|Bistum Ösel-Wiek}}; {{k-nds|Bisdom Ösel-Wiek}}; {{k-la|Ecclesia Osiliensis}})

Ritarikunnan hallitsema alue jakaantui noin neljäänkymmeneen komtuuri- ja [[vouti]]kuntaan.<ref name="Plakans" /> Hansakaupungit [[Riika]], [[Tallinna]] ja [[Tartto]] ja muutamat muut kaupungit olivat ritarikunnasta ja piispoista riippumattomia. [[Tanska]] luovutti hallitsemansa [[Eestinmaa]]n ja Ösel-Wiekin ritarikunnalle panttina vuonna 1346. Eestinmaa kuitenkin säilyi nimellisesti osana Tanskaa, ja oli osa [[Lundin hiippakunta]]a.<ref name="Plakans" />

Liivinmaan [[maapäivät]] kokoontuivatperustettiin vuodestavuonna 14221419 alkaenja [[Valka]]nne kaupungissa.<refkokoontuivat name="Plakans23">Plakans,ensikerran sivuvuonna 1422. 23</ref> Päiville kokoontuivat piispat, ritarikunnan johto, läänitysten haltijat sekä kaupunkien edustajat.<ref name="Korpi"Vaikka />maapäivät Liivinmaankokoontuivat nimellinensäännöllisesti johtajaLiivinmaa olisäilyi Riian arkkipiispa,eripuraisena.<ref name="PlakansPlakans23">Plakans, sivu 23</ref> mutta hän joutui kilpailemaan vaikutusvallasta Liiviläisen ritarikunnan suurmestarin kanssa.

Liivinmaan poliittinen hajoaminen alkoi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdituksen]] seurauksena. RitarikunnanVuonna ja1525 Puolanritarikunnan välisenprotestantiksi sodankääntynyt (1519–1521)suurmestari seurauksenaAlbert heikenneenperusti ritarikunnan viimeinen suurmestariitselleen [[AlbrechtPreussin vonherttuakunta|Preussin Brandenburg-Ansbachherttuakunnan]], omaksuija asettui [[Luterilaisuus|luterilaisen uskonPuola]]n javasalliksi. julistautuiTammikuussa samalla1558 Puolan[[Venäjä]]n tuellatsaari [[PreussinIivana herttuakunta|PreussinJulma]] herttuakunnanaloitti sodan [[Liivinmaa]]n perinnölliseksija ruhtinaaksi[[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. SamallaTämä Saksalainenajoi ritarikuntaVanhan-Liivinmaan lakkasieri olemasta.osat Preussinhakeutumaan herttuakunnastayhteistyöhön asettuiulkovaltojen [[Puola-Liettua]]n vasalliksikanssa.

Liivinmaan liitto säilytti riippumattomuutensa vielä yli 30 vuotta. Sen lopullinen hajoaminen alkoi 1555 kun [[Riian arkkipiispa]] vetäytyi Wolgastin sopimuksesta ja aloitti yhteistyön [[Mecklenburg]]in herttua Albert VII:n pojan ''Christoph von Mecklenburgin'' kanssa. Seurauksena oli [[Baltian valtatyhjiö]] ja sitä seurannut [[Liivinmaan sota]]. Tammikuussa 1558 [[Moskovan ruhtinaskunta|Venäjän]] tsaari [[Iivana Julma]] aloitti sodan [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. Tämä ajoi alueen eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa. Lopullisesti ritarikunta ja liitto hajosivat vuonna 1561<ref name="O'Connor">O'Connor, sivu 23</ref> solmitulla [[Vilnan liittosopimus|Vilnan liittosopimuksella]]. Liivinmaan ritarikunnan viimeinen suurmestari, [[Gotthard Kettler]] maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti hallittavakseen [[Kuurinmaan herttuakunnan]].