Ero sivun ”Spektrofotometri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön.
Rivi 9:
 
== Toimintaperiaate ==
Spektrofotometri perustuu [[Lambert–Beerin laki]]in, jonka mukaan valon [[absorptio]]n määrä on suoraan verrannollinen valon aineessa kulkemaan matkaan ja valon absorption määrä on suoraan verrannollinen aineen [[konsentraatio]]on liuoksessa. On muistettava, että laki pitää paikkansa vain osittain. On olemassa tietty väkevyysalue, jossa absorptio kasvaa [[Lineaarinen|lineaarisesti]] [[konsentraatio]]n kasvaessa. Tämä alue on riippuvainen aineesta, kuten myös alueen [[leveys]]. Spektrofotometriassa käsiteltävät pitoisuudet ovat luokkaa 1 [[mg]]/l,{{lähdeLähde|16. syyskuuta 2008}} joillakin aineilla huomattavasti matalampiakin.
 
Spektrofotometrin pääkomponentit ovat säteilylähde, näytetila, [[monokromaattori]] ja [[valovahvistin]]. Yksinkertaisesti selitettynä spektrofotometri lähettää kirkasta [[valo]]a (se sisältää kaikki [[spektri]]n aallonpituudet) näytteen lävitse. Näytteessä tapahtuu tietyn aallonpituuden [[absorptio]] (sitä enemmän mitä vahvempi liuos on). Näytteestä valo heijastuu monokromaattoriin, joka poistaa säteilystä vieraat aallonpituudet päästäen lävitseen vain sen, jota näyte absorboi. Tämän jälkeen spektrofotometri muuttaa valoenergian sähköenergiaksi ja näyttää tuloksen näytössä, jos siihen on kytketty tulostin niin se tulostaa sen paperille.