Ero sivun ”Arvid Horn af Åminne” versioiden välillä

Hornilla oli kartano Karunassa Varsinais-Suomessa. Nuorena upseerina hän rakastui serkkuunsa Ingeborg Gyldenäriin, mutta ei saanut isänsä Mauritz Hornin ([[valtaneuvos]] [[Klaus Kristerinpoika Horn]]in pojanpoika) suostumusta avioliitolle. Arvid Horn vetosi tuomiokapituliin[[tuomiokapituli]]in, joka vastasi asian kuuluvan kuninkaan ratkaisuvaltaan. Asia näytti pitkittyvän, joten Horn "ryösti" Ingeborgin [[Kankaisten kartano]]sta ja vei tytön Lohjan Laakspohjaan, jossa nuoripari asui talven yli. Horn yritti saada lähipitäjien pappeja vihkimään heidät, mutta ei onnistunut, koska isä Horn oli vedonnut Turun tuomiokapituliin liiton estämiseksi. Vielä kerran Arvid Horn matkasi Lohjan kirkkoherran luo, mutta vastaus oli yhä kielteinen. Poistuessaan pappilasta hän kohtasi virkavapaalla olleen pastori Stigaeuksen ja vei tämän väkisin Laakspohjaan. Horn piti pappismiestä telkien takana, kunnes tämä lupasi vihkiä heidät. Vaikka vihkiminen oli muodollisesti oikea, ei sitä yleisesti hyväksytty, eivätkä Arvid ja Ingeborg Horn saaneet arvonsa mukaisesti istua kirkossa etummaisessa penkissä. Ehtoollinenkin heiltä evättiin.

Ingeborgin kuoltua Arvid Horn meni naimisiin toisen serkkunsa tyttären Maria Elisabet Kruse af Kajballan kanssa saatuaan tähän kuninkaan luvan. He joutuivat kuitenkin yhä istumaan kirkon toisessa penkkirivissä. Tällöin, 1680-luvun puolivälissä, Horn päätti rakentaa oman kirkon Karunaan. Sen nimeksi tuli Sant Maria Elisabeth. Puolison lisäksi nimeämiseen lienee inspiroinut Hornin kirkolle lahjoittama taulu "Pyhä keskustelu", jossa Raamatun [[Neitsyt Maria|Maria]] ja [[Elisabet (Raamattu)|Elisabet]] ovat päähenkilöitä. Tämä [[Karunan vanha kirkko]] on vuonna 1912 siirretty [[Seurasaari|Seurasaaren]] museosaareen Helsinkiin.