Ero sivun ”Kaupunkirakenteen hajautuminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: hu:Városszétfolyás |
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön. |
||
Rivi 1:
'''Kaupunkirakenteen hajoaminen''' tai '''kaupunkirakenteen hajautuminen''' ({{k-en|urban sprawl}} tai ''suburban sprawl''), joskus myös ''[[Nurmijärvi]]-ilmiö'', tarkoittaa nopeaa ja lisää tilaa vaativaa [[kaupunkiseutu|kaupunkiseudun]] kasvua, joka jakautuu laajalle alueelle. Kaupunkirakenteen hajoaminen voi olla latautunut termi ja sitä voidaan käyttää negatiivissa yhteyksissä.
[[
==Ominaispiirteet==
Rivi 16:
===Riippuvaisuus autosta===
[[Kuva:
Kaupunkirakenteen hajoamisen tuloksena syntyneitä alueita leimaa äärimmäinen riippuvuus [[auto]]sta [[liikenne|liikenteen]] järjestämisessä. Useimmat toiminnot, kuten kaupassa käyminen, töissä käyminen, konsertit yms. vaativat auton käyttöä. Tämä johtuu siitä, että alue on erillään kaupungista ja asuintalojen erottamisesta teollisuus- ja kauppa-alueista. [[Käveleminen]] ja [[pyöräily]] eivät ole käyttökelpoisia tapoja liikkua, tämän takia monilla alueilla ei ole edes jalkakäytäviä. [[Joukkoliikenne]]ttä ei taas ole kannattavaa järjestää matalan aluetehokkuuden ja matkojen kohdepaikan suuren hajautumisen takia, eli matkustajia ei tulisi tarpeeksi ja reittimäärä kasvaisi liian suureksi.
Rivi 41:
Monilla mittareilla katsottuna [[rakentaminen]] nähdään edistymisen mittarina. Kun kaupunki kasvaa sivusuunnassa, uusia asuntoja rakennetaan, liikenneprojekteja aloitetaan ja maan arvo on usein suurempi uusilla [[metropoli]]n alueilla. Lisäksi monet taloudet Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa, erityisesti keski- ja suurituloiset perheet, ovat lisänneet kiinnostustaan pientaloasumiseen. Tämä trendi on levinnyt nykyään myös Suomeen. Syiksi on mainittu pientaloasumisen suosiminen (koska se joskus tarjoaa pienemmän taustamelun ja lisääntyneen yksityisyyden) ja yleisesti urbaania hidastahtisemman elämäntavan. Rikosmäärät ovat jonkin verran pienempiä pientaloalueilla, vaikkakin kun autoihin liittyneet onnettomuudet lasketaan mukaan, voi olla silti vaarallisempaa asua pientaloalueilla kuin keskikaupungilla. Monet myös väittävät, että tämän tyylinen asuintapa on lopputulos henkilökohtaisista valinnoista ja taloudellisesta tilanteesta.
Viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautuneen kaupunkirakenteen vaikutusalueella asuvilla ihmisillä on heikompi terveys, kuin keskemmällä kaupunkia asuvilla. Pääsyy tähän ilmiöön on pientaloalueilla asuvien taipumus olla riippuvaisia autoistaan, kun kaupungissa asuvat kävelevät ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän.{{
Kaupunkirakenteen hajoamisen räjähdettyä 1900-luvun puolivälin jälkeen Yhdysvalloissa (Suomessa tämä kehitys on alkanut 2000-luvulla), joitakin taloudellisia yllätyksiä on tullut tästä kehityskulusta. Kun asuminen täyttää laajemman alueen, usein väljemmin, auton käytöstä tulee usein jatkuvaa ja [[joukkoliikenne|joukkoliikenteen]] järjestämisestä kallista. Tämä pakottaa kaupunkisuunnittelijat rakentamaan suuria [[moottoritie|moottoriteitä]] ja [[pysäköintialue]]ita, joka vähentää verotettavaa maata ja tuloja ja heikentää tällaisten rakennelmien lähellä olevien alueiden houkuttelevuutta. Vähemmän tiheillä alueilla myös palveluiden, kuten veden, viemäröinnin ja sähkön järjestämisestä tulee kalliimpaa taloutta kohti.
Rivi 57:
On tiettyä huolta siitä, että hajautumisen estäminen väkisin lisäisi asumisen hintaa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tärkeämpi rooli on sillä, kaavoitetaanko asumista tarpeeksi, kuin sillä, minkä tyyppistä laajeneminen olisi.
Jotkut sanovat, että ihmiset äänestävät jaloillaan ja lompakoillaan, ja että monet perheet haluavat asua omakotitaloissa "punainen tupa ja perunamaa"-elämäntapaa noudattaen. Tällainen elämäntyyli on mahdotonta tai liian kallista nykyisillä, pitkälle urbaisoituneilla alueilla. Kuitenkin, erään tutkimuksen mukaan monet ihmiset, erityisesti lapsettomat, ovat yhä enemmän kiinnostuneet urbaanista elämäntavasta. Kaavoitussäännöt, kuten pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät, ovat rajoittaneet tällaisten kävelymittakaavan ja sekoitetun maankäytön alueiden rakentamista, mutta monet kaupungit ovat viime aikoina kokeneet kasvua alueilla, jotka on suunniteltu tällaista elämäntapaa hakeville ihmisille. Urbaanin elämäntavan arvostaminen näkyy vaikkapa siinä, että [[Helsingin keskusta
==Lähteet==
*[http://www.cdc.gov/healthyplaces/articles/Urban%20Sprawl%20and%20Public%20Health%20-%20PHR.pdf Urban Sprawl and Public Health]
*[http://www.nrdc.org/smartgrowth/default.asp Smart Growth / Sprawl]
== Katso myös ==
| |||