Ero sivun ”Emergenssi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p AWB |
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön. |
||
Rivi 4:
[[Holismi]]n mukaan kokonaisuus on tiettyjen edellytysten vallitessa enemmän kuin osansa tai enemmän kuin osiensa summa, ja kokonaisuudesta kehkeytyy (engl. ''emerge'') silloin ominaisuuksia, joita ei ole havaittavissa sen osissa. Esimerkiksi yksityisellä [[kulta]]-atomilla ei ole ulottuvaisuutta, muotoa eikä väriä, mutta lukuisien kulta-atomien muodostamalla kokoomalla, kultahipulla, on mainitut ominaisuudet.
Emergenssi on [[verkottuminen|verkottunut]] "alhaalta ylös -ilmiö" (engl. ''bottom-up''), ja ihmisen on sitä vaikea hahmottaa sen kompleksisuuden takia{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}; emergenssissähän ilmiöt ja ominaisuudet näyttävät sukeltavan esiin tyhjästä ja pelkkä elementtien järjestyminen näyttää riittävän niiden syntymiseen. Olemme tottuneet esimään asioiden ''alkuperää'', mutta olisi mieletöntä kysyä, missä tulitikun liekki on ennen syttymistään. Toisaalta emergenttejä ilmiöitä – vaikkapa tulitikun liekkiä – ei voida irrottaa aineellisista syistään: niitä ei voida erottaa toisistaan niin kuin hansikas voidaan ottaa pois kädestä, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa niin kuin iho ja käsi. Vastaavasti kun emergentti ilmiö lakkaa olemasta – esimerkiksi liekki sammuu –, se ei "mene" minnekään vaan lakkaa tyystin olemasta.
Sen sijaan [[hierarkia]] on "ylhäältä alas -ilmiö" (''top-down''), ja ihmisen on sitä helpompi ymmärtää.
Emergenssiin liittyy muodonmuutokseen: yksityisistä molekyyleistä syntyy ylätasolla elämä, yksityisistä soluista ylätasolla eliö ja yksityisistä neuroneista ylätasolla tietoisuus. Emergenssi ilmiö voi pitää itseään yllä, niin kuin tulitikun liekki tai eliö tekee sopivissa oloissa, koska ilmiöihin liittyy erilaisina kombinaatioina palautuvia ja palautumattomia vaikutuksia.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
Emergenssi on lukumäärä- ja kompleksisuussensitiivinen ilmiö. Tietyn lukumäärä- ja kompleksisuustason alapuolella emergenssiä (elämä, eliö, tietoisuus) ei esiinny. [[Biologia]]n ilmiöistä [[virus]] on tässä mielessä [[elämä]]n ja ei-elämän välissä.
Rivi 18:
Emergenssin lähtökohtina voidaan pitää muun muassa filosofi [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel]]in käsitystä määrällistä muutosta (jossain vaiheessa) seuraavasta laadullisesta muutoksesta. Myös filosofit [[Auguste Comte]] ja [[Herbert Spencer]] sekä biokemisti ja tieteen historioitsija [[Joseph Needham]] ovat käsitelleet aihetta. Hollantilaisen filosofin [[Benedict de Spinoza]]n käsitys sielun ja ruumiin yhteydestä on myös tulkittavissa emergenssin sovellutukseksi. — Emergenssioppia ovat käsitelleet eri näkökulmista myös filosofit [[Karl R. Popper]], [[Ilkka Niiniluoto]], Sami Pihlström ja Leo Näreaho.
Emergenssin hyväksyminen johtaa myös siihen, että kun määrällinen (kvantitatiivinen) muutos johtaa laadulliseen (kvalitatiiviseen) muutokseen, on kyseisen uuden laadun ennustamista pidetty erittäin vaikeana, ehkä jopa mahdottomana. Esimerkiksi vallankumous voidaan ymmärtää emergentiksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jossa tietty määrällinen muutos on saavuttanut laadullisen muutoksen laukaisevan kynnyksen; vertaa S-käyrä jäljempänä. Emergenssi asettaa siis rajan [[tulevaisuudentutkimus|tulevaisuudentutkimukselle]]: tulevaisuutta ei voida ennustaa, vaikka sen edellytykset ovat läsnä jo omassa ajassamme, koska erilaisilla osatekijöillä – yksityisillä ihmisillä ja olosuhteilla – voi olla sellaisia piileviä ominaisuuksia, jotka ilmenevät vastaisessa vuorovaikutuksessa yllättävällä tavalla.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
==Tietoisuuden jäsentäminen==
| |||