Ero sivun ”Aapinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Commonscat|Alphabet books}} |
p kursiivi |
||
Rivi 4:
Ensimmäinen [[Suomen kieli|suomenkielinen]] kirja oli [[Mikael Agricola]]n kirjoittama aapinen, eli ''[[Abckiria]]n'' 1543. Se ei ollut tarkoitettu niinkään lapsille, kuin lukutaitoa opettaville papeille. 500 kappaleen painoksena levinneen varhaisaapisen sanoma oli uskonnollinen: aapisosa käsitti neljä sivua ja katekismusosa 12 sivua. Virkaansa julkaisu toimitti yli sadan vuoden ajan.<ref name="Opettaja">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko= Aakkosista avaruuteen| Julkaisu=Opettaja | Vuosi=2007 | Numero=43 | Sivut=47}}</ref>
Lukemaan opetteleva lapsi sai jo näkyvämmän sijan piispa [[Juhana Gezelius vanhempi|Juhana Gezelius vanhemman]] vuoden [[1666]] katekismuksessa, jonka aapisosa ''[[Lasten paras tawara]]'' julkaistiin erillisenä 12-sivuisena painoksena. Gezeliuksen tavoite oli saada kansa omaksumaan sisälukutaito. Hänen tavausmenetelmänsä osoittautuikin varsin tehokkaaksi ja oli käytössä vuosisatoja. "Tawaraa" painettiin runsaan 200 vuoden ajan.<ref name="Opettaja" />
Yksi aapisen historian neuvokkaista keksijöistä oli pälkäneläinen [[Daniel Mendelplan]], joka kaiversi Gezeliuksen aapisen puulaatoile, jotta sitä voitiin painaa käsin. Ankarina aikoina kirjapainot eivät toimineet ja aapisista oli pulaa. Esimerkiksi ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti lukea.<ref name="Opettaja" />
[[Jaakko Juteini]]n ''Lasten kirjaa'' (1816) pidetään ensimmäisenä maallista tietoa sisältävänä aapisena. Ei-uskonnollisen aineiston määrä aapisissa alkoi nousta.<ref name="Opettaja" />
[[Henrik Gabriel Porthan]] (1739 – 1804) oli sitä mieltä, että ensimmäisen kirjan tulisi herättää lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto. Lapsen kyvyt ja tarpeet alettiinkin ottaa huomioon nyös heille tarkoitetuissa teoksissa.<ref name="Opettaja" />
| |||