Ero sivun ”Psyykkinen trauma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tom~fiwiki (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tom~fiwiki (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 6:
 
==Oireet==
Traumatisoitumiseen liittyvät oireet ovat moninaisia. Tyypillisiä ovat [[unihäiriö]]t, [[masennus | masentuneisuus]], ja [[ahdistus | ahdistuneisuus]], joita esiintyy itsenäisenäkin. Traumatisoitumiselle on tyypillistä, että joku ärsyke saattaa laukaista traumaattisen oireen ilman, että ihminen itse huomaa näin tapahtuneen. Koska unihäiriöt, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja muut vastaavat oireet ovat yleisiä oireita, diagnoosia ei ole syytä tehdä ilman riittävää traumaa. Ilman traumaa käytetään oirediagnoosia, jota voi käyttää samanaikaisesti.
 
Osalla ihmisistä on sellaiset psyykkiset rakenteet, että he pystyvät kohtuullisesti selviämään vakavistakin traumoista — ei kuitenkaan ilman seuraamuksia. Osa pystyy sodassakin suojautumaan traumoilta käymällä mahdolliset esiin tulevat tilanteet läpi etukäteen. Tästä huolimatta useimmat sodassa mukana olleet ovat traumatisoituneet.
 
Traumatisoitumista pahentaa se, että tilanne on täysin ennalta arvaamaton. Yksi vakava mutta harvinainen trauman seuraamus on [[dissosiatiivinen persoonallisuushäiriöidentiteettihäiriö|dissosiatiivinen persoonallisuuden muutos]]. On esitetty, että näitä tilanteita edeltää trauma, joka on liian vaikea mielen käsiteltäväksi. Mieli ei pysty tietoisesti traumaa käsittelemään vaan siirtää sen syrjään unohdukseen. Kuitenkin joissain tilanteissa ja joidenkin vihjeiden alla tämä ajatuksista ja muistoista aktivoituu ilman, että ihminen itse pystyy asiaan vaikuttamaan tietoisesti. Välttämättä ihminen itse ei ole tietoinen tästä persoonallisuutensa pimeästä puolesta. Ihmiselle saattaa muodostua kaksi tai useampia persoonallisuuksia (Jekyl-Hyde). Toinen näennäisen pärjäävä ja toinen kulmikkaampi. Ihminen itse ei tiedosta tätä persoonallisuuden kaksijakoisuutta (mahdolliset tai usein entiset työnantajat tai ystävät sen sijaan paremmin). Ihminen voi tietämättään käyttäytyä hyvinkin kummallisesti tätä itse muistamatta.
 
Traumatisoitumisen voi olla ihmiselle hengissä säilymisen kannalta tarpeellinen perusreaktio. Jos on selvinnyt hengissä jostain tilanteessa, jatkossa vihjeetkin tilanteesta, jossa aikaisemmin oli hengenvaarassa, voivat laukaista voimakkaan ahdistuksen, paniikin tai vastaavan reaktion, joka voi johtaa saman tyyppisien tilanteiden välttelyyn jatkossa. Muut reaktiotavat voivat olla esimerkiksi pakeneminen, taistelu (ylivoimaakin vastaan) tai jähmettyminen. Traumareaktiot ja niihin liittyvät tunteet automatisoituvat ja jäävät syvempiin aivo-osiin siten, että ne vihjeen tullessa aktivoituvat nopeasti ennen kuin ihminen huomaa mitään tietoisesti. Ihminen ei välttämättä pysty tietoisesti muuttamaan haitallisiakaan reaktioitaan.