Ero sivun ”André-Marie Ampère” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tieteellinen ura: lainausmerkit mieluummin? |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 11:
Ørsted oli ehtinyt tällä välin havaita myös sen, että ei pelkästään sähkövirta vaikuta magneettineulaan, vaan myös magneettikenttä pyrkii kääntämään sellaista johdinsilmukkaa, jossa kulkee sähkövirta. Tämän mukaan sähkövirta ei ainoastaan synnytä magneettikenttää, vaan saa myös johtimen käyttäytymään magneetin tavoin, mistä seuraa, että kahden sähköjohtimen välillä esiintyy voimavaikutus silloin, kun johtimissa kulkee virta. Ampère puolestaan totesi, että kaksi yhdensuuntaista sähköjohdinta vetävät toisiaan puoleensa, jos niissä kulkevat sähkövirrat samaan suuntaan, mutta hylkivät toisiaan, jos sähkövirrat ovat vastakkaissuuntaiset. Tämä tunnetaan ''[[Ampèren laki]]na'' ja ilmiötä voidaan käyttää sähkövirran voimakkuuden määritykseen. Määritelmän mukaan "sähkövirran voimakkuus on yksi ampeeri, jos kaksi tyhjiössä metrin etäisyydellä toisistaan olevaa yhdensuuntaista sähköjohdinta vaikuttavat toisiinsa 2•10<sup>-7</sup> newtonin voimalla metriä kohti".
Sähkövirran voimakkuus voidaan mitata myös antamalla virran kulkea johdinkelassa, jonka lähettyvillä on magneettineula. Neulan kääntymiskulman suuruus riippuu sähkövirran voimakkuudesta. Tällaista periaatetta käytetään mm. tavallisissa virta- ja jännitemittareissa. Käytännön rakennen on kuitenkin monissa mittareissa päinvastainen, toisin sanoen kela kääntyy ja magneetti on kiinteä. Periaate on kummassakin tapauksessa silti sama ja mittaaminen perustuu magneetin ja sähkövirran väliseen voimavaikutukseen.
Tutkiessaan edellä mainittuja johdinkelan magneettisia ominaisuuksia Ampère päätyi teoriaan, jonka avulla hän selitti rautaesineiden magneettisuuden. Ampèren selityksen mukaan magnetoidussa raudassa on pieniä sähköpiirejä, joissa sähkövirrat kiertävät samaan suuntaan. Jokainen tällainen sähköpiiri toimii pienenä magneettina, joiden yhteisvaikutuksesta rautaesine käyttäytyy magneettisesti. Tällaisia pienten magneettien vähäisiä sähkövirtoja ei voida erikseen havaita. Ampère esitti teoriansa [[1822]], mutta vasta paljon myöhemmin se saavutti yleisen hyväksymisen.
Ampère kokosi tutkimustuloksensa vuonna [[1827]] teokseksi "'''Sur la théorie mathématique des phénomènes électrodynamiques uniquement déduite de l'expérience'''" (Kokeellisesti todennettujen sähködynaamisten ilmiöiden matemaattinen teoria). Ampèren tutkimuksilla oli suuri vaikutus sähköopin kehitykseen. Ampère täsmensi käsitteen "[[sähkövirta]]", otti käyttöön ilmaisun "[[sähködynamiikka]]", kehitti sähkövirran voimakkuuden mittaamisessa käytetyn [[galvanometri]]n sekä suunnitteli ensimmäisen [[sähkölennätin|sähkölennättimen]]. Viimeisinä vuosinaan hän yritti tiivistää kaiken inhimillisen tiedon suureen yhtenäiseen teokseen, joka työ jäi kuitenkin kesken. André Marie Ampère kuoli muusta maailmasta eristäytyneenä 10.6.1836.
== Lähteet ==
| |||