Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Lahti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteiden yhdistäminen, marski->mannerheim |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas''' on [[Lahden rautatieasema]]n viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää [[Suomi|Suomen]] [[marsalkka]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]ia ja tämän hevosta. Teoksen tekijä on [[Lahti|lahtelainen]] [[kuvanveistäjä]] [[Veikko Leppänen]] ja se paljastettiin [[19. joulukuuta]] vuonna [[1959]], <ref>[http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän perinneliitto, Erikoisaiheet, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 13.4.2008</ref> noin puoli vuotta aikaisemmin kuin [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Helsingin ratsastajapatsas]]. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä [[Aimo Tukiainen|Aimo Tukiaisen]] ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti">[[Uusi Lahti]], [http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, 15.12.2004.] Viitattu 13.4.2008</ref>▼
Leppäsen mallina poseerasi silloinen luutnantti V.K. Simola, joka myöhemmin 1977–1985 toimi everstiksi ylennettynä Lahden sotilaspiirin päällikkönä. Patsasta valmistellessaan Leppänen halusi tehdä Mannerheimista erillisen kasvotutkielman ja veisti tätä esittävän rintakuvan. Vuonna [[1994]] tämä rintakuva paljastettiin pronssiin valettuna [[Turku|Turun]] [[Mannerheiminpuisto]]ssa (katso [[Mannerheimin patsas (Turku)|Turun Mannerheim-patsas]]).
▲Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti">[[Uusi Lahti]], [http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, 15.12.2004.] Viitattu 13.4.2008</ref>
Mannerheimin syntymäpäivänä [[4. kesäkuuta]] [[1972]] [[Mannerheim-ristin ritarit]] kiinnittivät Lahden [[sotaveteraani]]piirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat viime sotiemme merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti [[A.F. Airo]]lle, jalkaväenkenraali [[Adolf Ehrnrooth]]ille ja presidentti [[Risto Ryti]]lle. <ref name="uusi lahti"/>
| |||