Ero sivun ”Risto Mäkelä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Mäkelän yksi suurimmista sivurooleista on elokuvassa ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]'' ([[1971]]), jossa hän näytteli ''Yrjö Granberg'' -nimistä roistoa. Mäkelän debyyttielokuva oli [[Matti Kassila]]n ohjaama ''[[Komisario Palmun erehdys]]'' ([[1960]]). Mäkelä tuli myös tunnetuksi esittäessään pikkukonna Villeä [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] elokuvissa ''[[Opettajatar seikkailee]]'' ([[1960]]), ''[[Oksat pois...]]'' ([[1961]]) ja ''[[Turkasen tenava!]]'' ([[1963]]).
Elokuvien lisäksi Mäkelä näytteli paljon teatterissa, mm. [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa ja [[Tampereen Työväen Teatteri]]ssa. Mäkelä on esiintynyt pari kertaa päärooleissa, draamoissa ''[[Me]]'' ([[1961]]) ja ''[[Hän varasti elämän]]'' ([[1962]]), ja esiintyipä hän myös kahdessa ''[[Komisario Palmu]]''-elokuvassa. Mäkelä tunnettiin sujuvasta lauluäänestään, joka kuului monessa elokuvassa (etenkin elokuvissa ''[[Miljoonavaillinki]]'' ([[1961]]) sekä ''[[Akseli ja Elina]]'' ([[1970]]). Mäkelä tuli tunnetuksi [[Pyynikin kesäteatteri]]sta, jossa hän näytteli jo [[1940-luku|1940-luvulla]], paljon ennen elokuvauran syntymistä. Siellä hänen bravuuriroolejaan oli
Risto Mäkelä esiintyi lukuisten tv-sarjojen lisäksi myös lyhyt- ja mainonta-elokuvissa useasti. Hänen poikansa [[Martti Mäkelä]] on jatkanut isänsä näyttelijäperinnettä. Myös Mäkelän vaimo oli näyttelijä, lausuntataiteilija [[Ritva Ahonen]]. Hän kuoli [[19. maaliskuuta]] [[1992]] 68 vuoden iässä. Mäkelä sai [[Pro Finlandia]]-mitalin vuonna [[1990]].
|