Ero sivun ”Interferometri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Interferometri''' on laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi. Tietoa kohteesta saadaan vasta tätä interferenssikuviota tutkimalla. Näkyvän valon alueellanterferometria vaatii yleensä suuria määriä valoa eli kirkkaita kohteita
ja on siksi enne harvoin käytetty, vaika onkin tunnettu jo 1800-luvulta. Tähtitieteellistä interferometriaakin rajoittaa ilmakehän rauhattomuus.
 
Tähtitieteessä interferometri parantaa kohteen havaitsemisen tarkkuutta eli [[erotuskyky]]ä. Se poistaa ilmakehän rauhattomuudesta aiheutuvaa kohteen leviämistä.
Rivi 7:
käytetty interferometriaa.
Pian otetaan käyttöön VLT tai VLTI. Radioteleskoopeissa interferometriaa on käytetty pitkään.
 
== Intensiteetti-interferometri ==
 
Interferometri perustuu ajatukseen, että saman vaiheiset (esim ylhäällä - ylhäällä) olevat valoaallot vahvistavat toisiaan.
Interferometrissa käytetään aina suodatettua, tietyn väristä valoa eli tiettyä valon aallonpituutta.
Jos samasta kohteesta tulevat eri raolla varustetulla levyllä peitettyyn kaukoputkiin valo yhdistetään, syntyy interferenssikuvio, jossa on viivoja.
 
Näkyvän valon aallonpituudella interferometreilla on pitkään mitattu tähtien läpimittoja. Ns. intensitetti-interferometrilla on onnistuttu mittaamaan muutaman kymmenen kirkkaan tähden [[kulmaläpimitta|kulmaläpimitat]].
Tällä menetelmällä mitataan kapean raon läpi tähden tietystä kohdasta tuleva valo kahdella kaukoputkella, joitajoiden käännelläänetäisyyttä muunnellaan.
Kun valoaallot vahvistavat toisensa eli yhdistetty kohteiden kuva on kirkkaimmillaan,
kaukoputkien asentojen erosta saadaan kohteen kulmaläpimitta. Jos kaksi valonsädettä ovat samassa vaiheessa ja täsmälleen saman värisiä, valoaallot ovat koherentteja. Kaksi koherenttia valonsädettä tulevat täsmälleen samassa suunnassa (kulmassa) interferometriin. Nykyaikana kohenrenssiasteen mittaus suoritetaan elektronisesti.
kaukoputkien asentojen erosta saadaan kohteen kulmaläpimitta.
Ajatus on löytää koherenssipoikkeama eli samasta tähden osasta lähtevät valonsäteet
on saatava inkoherenteiksi. Inkoherenssi saavutetaan, kun kaukoputkia siirretään kyllin kauas toisistaan kunnes tähdestä tulevien valokuvioiden interferenssiviivat häviävät. Tämä merkitsee inkoherenssia.
Menetelmä on kuitenkin erittäin vaativa ja sopii vain hyvin kirkkaille kohteille.
 
== Täpläinterferometria ==
 
[[Täpläinterferometria]]lla otetaan tähdestä hyvin suurella suurennuksella 1/50 sekunnin vauhtia kuvia, jotka yhdistetään ja käsitellään tietokoneella.