Ero sivun ”Konventikkeliplakaatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 15:
Konventikkeliplakaattia ei käytetty herätysliikehdintöjä vastaan nostetuissa oikeudenkäynneissä ennen 1700-luvun puoliväliä. Sen sijaan syytteet koskivat harhaoppisuutta. Sen vastustamiseksi oli vuonna 1735 julkaistu "Kuninkaallinen säädös ja käsky, kaikenlaisten erhetysten ja niiden levittämisen estämiseksi". Säädös velvoitti papiston ensin ojentamaan harhaoppisia ja vasta sitten vetoamaan maalliseen oikeuteen. Konventikkeleihin ei kiinnitetty suuremmin huomiota, ja niitä myös järjestettiin.<ref name="Ruuth 1936">Ruuth 1936, s. 145–163</ref> [[Abraham Achrenius]] kertoo kirjeissään osallistuneensa Turussa 1740-luvun puolivälin tienoilla vireään [[herrnhutilaisuus|herrnhutilaiseen]] seuratoimintaan, jonka yksi vakituinen kokouspaikka oli hovioikeuden presidentin talo.<ref name="Ruuth 1921">Ruuth 1921, s. 57–60</ref>
Konventikkeliplakaatin soveltamisen teki ajankohtaiseksi 1750-luvun jälkipuolella alkanut kansanherätys, joka levisi Varsinais-Suomesta Satakuntaan, Hämeeseen, Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Savoon. Papistoa ei herätyksissä huolestuttanut harhaoppisuus vaan suurten yksityisten hartauskokousten [[hurmostila|ekstaattiset]] ilmiöt. Liikehdinnän leviämisen estämiseksi otettiin käyttöön konventikkeliplakaatti. Esimerkiksi Achreniuksen seurakunnan [[Nousiainen|Nousiaisten]] kirkon asehuoneessa järjestetyistä virsiseuroista nostettiin syyte vuonna
===Myöhäisemmän herännäisyyden aika===
| |||