Ero sivun ”Genesis (luotain)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: cs:Genesis (sonda)
0 + AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Genesis in collection mode.jpg|thumb|300px|Genesis]]
'''Genesis''' oli [[NASA]]|NASA:n]] vuosina [[2001]]–[[2004]] toiminut avaruusluotain, jonka tieteellinen tehtävä oli noutaa näytteitä [[aurinkotuuli|aurinkotuulesta]].
 
== Taustaa ==
[[Apollo (avaruusohjelma)|Apollo]] 11, 12, 14, 15 ja 16 lennoilla [[Kuu]]n pinnalla kerättiin aurinkotuulta 0,5 neliömetrin kokoisille alumiinifolioille. Keruuaika oli ensin vain 77 minuuttia (Apollo 11-lento) ja lopulta 45 tuntia (Apollo 16-lento). Maassa tehdyssä kemiallisessa analyysissä löytyi folioilta mm.muun muassa seuraavia isotooppeja: [[Helium|Helium-]]-3, Helium-4, [[Neon|Neon-]]-20, Neon-21, Neon-22 ja [[Argon|Argon-]]-36.
 
Aikaisemmista näytteenhauista poiketen Genesiksen tehtävä oli kertätä näytteet suoraan aurinkotuulesta. Alun perin Genesis-mission nimi oli maallisempi: Suess-Urey. Professorit Suess ja Urey olivat geokemistejä ja mm.muun muassa Kuu-ohjelman tiedemiehiä. Mission nimi muutettiin helpommaksi, mutta amerikkalaisesti poikkeuksellisesti ei-pakanalliseksi erisnimeksi. Monet [[NASA]]n avaruuslentojen nimet on otettu antiikin Kreikasta.
 
== Avaruusalus ja sen lentorata ==
Genesis on NASA:n JPL-keskuksen johtama missio. [[Lockheed Martin]] Space Systems rakensi avaruusluotaimen ja johti sen lentoa. Los [[Alamos National Laboratory]] ja NASA'n Johnson Space Center rakensi luotaimen tiedelaitteet.
 
636 kg painava Genesis-luotain laukaistiin [[8. elokuuta]] [[2001]] [[Florida]]sta Delta II-kantoraketilla. Se saavutti Maa-[[Aurinko|Aurinko-]]-linjalla olevan [[Lagrangen piste|Lagrangen L1-pisteen]] [[marraskuu]]ssa [[2001]]. Se keräsi siellä, 1,5 miljoonaa km Maasta Aurinkoon päin, viidelle isolle ”aurinkopaneelimaisesti avautuvalle” piilevylle ja nk. aurinkokonsentraattoriin aurinkotuulen atomeja ja molekyylejä parin vuoden (850 vrk) ajan.
 
Näiden keräyslaitteiden lisäksi luotaimessa oli ioneja monitoroivat instrumentit. Ne erottivat hitaan (nopeus 300 km/s) ja nopean aurinkotuulen (1200km/s) sekä massasuihkut Auringon [[Korona (aurinko)|koronasta]] (700 km/s). Nämä Los Alamosin kansallisen laboratorion instrumentit olivat samanlaisia kuin mitä lentää ESA:n [[Ulysses|Ulysses-]]-luotaimella, ts. 1970-luvun tekniikkaa. Kutakin aurinkotuulityyppiä varten voidaan kääntää esiin omanlaisensa keräyspaneeli.
 
Kukin keräyspaneeli on noin neliömetrin kokoinen. Sen pinta koostuu 55 kappaleesta kooltaan 10 × 10 cm tiiliä. Tiilien materiaaleina ovat puhdas [[pii (alkuaine)|pii]], [[kulta]], [[safiiri]], [[Timantti|timantit]], jotka ovat puhtaita materiaaleja (ts. koostuu vain yhdestä alkuaineesta) eivätkä siksi pilaa näytteitä. Materiaalivalintoihin on puhtauden lisäksi vaikuttanut se, miten kerääntyneet aineet saadaan pois keräysmateriaalista ja miten näytteen ”haihtuminen” keräysmateriaalista estetään avaruudessa, kun materiaali kuumenee 200 °C:n lämpötilaan.
 
Erikoisin laite luotaimessa on konsentraattori, joka kerää aurinkotuulen happea. Siinä puolipallomainen 6500 V jännitteinen peili kiihdyttää [[happi|happi-]]-[[ioni|ionit]]t kohti 5 × 5 cm kokoista kohdetta, johon happi kerätään. Kohtion materiaaleina oli timantti, piikarbidi ja pii.
 
Luotain voi kerätä 10-20 mikrogrammaa aurinkotuulta. Se vastaa muutamaa keittosuolahippua. Mission hinta on: avaruusluotain 164 miljoonaa dollaria, laukaisu 50 miljoonaa dollaria, operointi ja näytteiden analysointi 50 miljoonaa dollaria. Yhteensä missio maksaa 264 miljoonaa dollaria. Jos tuotoksena pidettäisiin kerättyä massaa, kustannus olisi 26000 miljardia dollaria per kg. Tällainen kilohinta ei kuitenkaan ole relevantti; kerättyä aurinkotuulta ei ole saatu Maahan sitten vuoden 1972, kun viimeiset Apollo-ohjelman Kuu-näytteet tuotiin. Vihoviimeiset Kuun kivinäytteet on tuotu maahan 1976 silloiseen [[Neuvostoliitto]]on, joskin NASA:n kaavaillussa [[Moonrise|Moonrise-]]-projektissa aiotaan hakea näyte Kuun toiselta puolelta.
 
== Paluu ==
Rivi 36:
Genesiksen jarruvarjo ei kuitenkaan avautunut. Eräs pyrotekniikan laukaiseva kiihtyvyysanturi oli asennettu väärinpäin.
 
Kapseli osui maan pintaan 190 mph eli 300km/h nopeudella [[Dugwayn koealueella]] [[Utah]]issa. Putoamisen loppuvaiheesta on [http://anon.nasa-global.speedera.net/anon.nasa-global/genesis/genesis.mov video]. Helikopterista, joka haki kapselin törmäyspaikalta, kapseli vietiin Yhdysvaltain armeijan koealueen puhdastilaan. Dugwayn tukikohta on erikoistunut mm.muun muassa [[biologinen ase|biologisiin]] ja [[kemiallinen ase|kemiallisiin]] aseisiin, joka selittää sen hyvän varustelutason. Sieltä kapseli vietiin NASA:n Johnson Space Centeriin, Houstoniin. JSC:ssä on oma erityisen hyvä laboratorio näytteiden tutkimiseen. Luotaimen pahasta vahingoittumisesta huolimatta, suurin osa näytteistä säilyi analysointikelpoisina ja luotain on tuottanut tieteellisesti arvokkaita tuloksia.
 
USA on YK:n vuoden 1966 ulkoavaruussopimuksen allekirjoittajamaa ja sitä kautta velvollinen Maa-planeetan suojeluun ulkoavaruuden mahdollisilta, esim.esimerkiksi biologisilta, uhilta. NASA ja USA:n kansallinen tutkimusneuvosto olivat arvioineet Genesis-paluukapselin olevan turvallinen Maahan tuomista varten.
 
== Lisää missiosta ==
 
==Aiheesta muualla==
* [http://http://www.nasa.gov/mission_pages/genesis/main/index.html Genesis] {{en}}
* [http://genesismission.jpl.nasa.gov Genesis-projektin sivut] {{en}}