Ero sivun ”Positiivinen ja negatiivinen vapaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: it:Libertà negativa |
|||
Rivi 5:
'''Positiivisella vapaudella''' voidaan tarkoittaa yleistä kykyä saavuttaa tahtonsa mukaisia päämääriä tai mahdollisuutta harjoittaa [[kansalaisoikeudet|kansalais-]] tai [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]], saada osa yleisesti arvokkaina pidetyistä asioista (koulutus, terveydenhoito, työ, asunto, kulttuuri ym.) ja siten myös oikeutta tulla autetuksi. Positiivinen vapaus voi siis tarkoittaa ''saamisoikeuksia'', joissa oikeuden haltijalla on oikeus velvoittaa joku toinen tai jotkut toiset työskentelemään ja antamaan nuo oikeudet. Positiivinen vapaus on esimerkiksi [[sosiaaliliberalismi]]n, [[sosialismi]]n, [[kommunitarismi]]n ja eräiden [[konservatismi]]n muotojen korostama vapauden laji. Muun muassa jo [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]], [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]], [[Johann Gottfried Herder|Herder]] ja [[Karl Marx|Marx]] pitivät positiivista vapautta tärkeänä.
Demokraattiset oikeusvaltiot ovat käytännössä negatiivisen ja positiivisen vapauden kompromisseja: laeilla pyritään takaamaan yksilölle yhtäältä oikeus välttyä mielivallalta ja toisaalta vapaus harjoittaa sellaisia [[perusoikeudet|perusoikeuksia]] kuin [[sananvapaus|sanan-]], [[kokoontumisvapaus|kokoontumis-]] ja [[uskonnonvapaus]]; lisäksi julkinen sektori tai sen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta on pyritty järjestämään niin, että positiivisen vapauden mukainen mahdollisuus
Nykyisessä filosofisessa ja yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa negatiivisen ja positiivisen vapauden olemusta ei yleensä lähestytä mitenkään itsestään selvänä. Vapauden käsite määrittyy aina [[valta|vallan]] käsitettä vasten, ja nykyään (mm. [[Michel Foucault
Viime aikoina positiivisen vapauden näkökohtia on esittänyt vaikutusvaltaisella tavalla Nobel-palkittu taloustieteilijä [[Amartya Sen]] kykenevyyksien (capabilities) käsitteessään. Kykenevyyksiä voidaan pitää positiivisena vapautena [http://plato.stanford.edu/entries/liberty-positive-negative/].
Rivi 22:
*David Miller (ed.), ''The Liberty Reader''. 2nd and revised edition. Edinburg University Press, 2006. (1900-luvun keskeisiä tekstejä aiheesta, monta näkökulmaa.)
[[Luokka:Oikeudet ja vapaudet]]
[[Luokka:Politiikan käsitteet]]
| |||