Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
== Luonto ==
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]. Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]]. ▼
Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]].
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.▼
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
▲Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
▲Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston ääripäässä.
<gallery>
| |||