Ero sivun ”Kristuksen hautausikoni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p AWB-muutokset: wikitys, kirjoitusvirheet AWB
0 + AWB
Rivi 17:
Seuraavana aamuna toimitettava ehtoollisjumalanpalvelus suoritetaan vanhan perinteen mukaan keskellä kirkkoa olevaa hautausikonia alttaripöytänä käyttäen, ja juuri ennen pääsiäisyöpalveluksen alkua hautausikoni viedään varsinaiselle alttaripöydälle, jossa se sitten onkin Helatorstaihin asti; Helatorstain liturgian päätyttyä papisto ja [[kirkonisännöitsijä]] hoitavat hautauskuvan takaisin säilytyskoteloonsa seuraavaan pääsiäiseen asti.
 
Monissa seurakunnissa, esim.esimerkiksi Helsingissä, suuri ja koristeellinen kuva jonka päälle ehtoolliskalustoa on vaikea asettaa, korvataan pienemmällä tasoon maalatulla alttaripöydälle vietäessä.
 
Kuvia on olemassa runsaasti erilaisia; Kirkkomuseossa on montakin hyvin suurta ja koristeellista, jotka evakuoitiin mm.muun muassa Laatokan Valamosta. Samoin Helsingin seurakunnalla on parikin hyvin kookasta ja kaunista hautausikonia. Suurin niistä, Uspenskin katedraalissa säilytettävä, tosin odottaa konservointia, mutta vielä 1990-luvun alkupuolelle se oli vuosittain käytössä.
Tähän nimenomaiseen, kuten hyvin moniin muihinkin, liittyy oma erillinen puusta tehty koristeellinen katafalkki, jonka kyljissä on kuvia Kristuksen hautaamisesta; kuvat vaihtelevat, koska ne ovat Raamatun ja perimätiedon kertomaan perustuvia eri taiteilijoiden näkemyksiä aiheesta. Pienemmät ikonit, jollaisia on pienemmissä kirkoissa ja tsasounissa, asetetaan yleensä pöydälle.
 
Useimmat hautausikoneista ovat varakkaiden uskovaisten, mm.muun muassa suuriruhtinaiden, korkeiden upseerien ja varakkaiden kauppiaiden tai näiden leskien lahjoittamia - kuten myös huomattava osa muustakin kirkkojen sisustuksesta; mm. entisen sotilassairaalan kirkon hautausikonin lahjoittivat tarkk´ampujarykmentin upseerit ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon vieläkin paikallaan olevista ikonostaasin metallisuojista, riisoista, useat kauppiaanleski Serafina Baturin.
 
Myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan suuri hyväntekijä, kauppias ja todellinen valtioneuvos Jakov Longinpoika Tsernysev käytti varojaan kyselemättä kirkkojen hyväksi; Uspenskin katedraalin voidaan sanoa olevan suorastaan hänen muistomerkkinsä - niin paljon hän uhrasi sen hyväksi aikaansa ja rahojaan; hän mm.muun muassa toimi kirkon rakentamisen urakoitsijana veloittaen työstä alle omakustannushinnan sekä toimi kirkon isännöitsijänä eli vastaavana hoitajana kahteenkin otteeseen - maksaen monesti hoitokulut omasta kukkarostaan.
 
==Lähteet==