Ero sivun ”Käyttöliittymä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historiasta poistettu lukujärjestelmät ja syöttölaitemääritelmät, esimerkki uudesta kl-laitteista lisätty + pientä fixiä
Rivi 1:
'''Käyttöliittymä''' on se laitteen, ohjelmiston tai minkä tahansa muun tuotteen osa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. Esimerkiksi tietokoneohjelmassa käyttöliittymä tarkoittaa sitä ohjelman osaa, jonka käyttäjä näkee [[tietokone|tietokoneen]]en [[näyttö|näytöllä]], ja sitä tapaa ([[Hiiri (osoitinlaite)|hiiri]], [[näppäimistö]]) jolla hän käyttää ohjelmaa.
[[Kuva:Nokia_NNokia N-Gage_wikitt%C3%A4%C3%A4Gage wikittää.jpg|thumb|Nokian N-Gage puhelimen käyttöliittymä näyttää tältä. Kuvassa puhelimella selaillaan Wikipediaa Opera-selaimella.]]
 
Käyttöliittymä voidaan määritellä myös tuotteen viesteistä ja käytännöllisistä osatuotteista (esim.esimerkiksi valikot, napit, näytöt.) koostuvaksi kokonaisuudeksi. Ohjelmistotuotteen käytön osaaminen perustuu käyttöliittymän havaitsemiseen ja ymmärtämiseen. Jotta ihminen voisi toimia vuorovaikutuksessa koneen kanssa, hänen on paitsi nähtävä käyttöliittymä myös osattava tulkita sen sanallisia, kuvallisia ja äänellisiä viestejä. Käyttöohjeen käyttötarpeen määrä yhdistettynä käytön nopeuteen on hyvä mittari käyttöliittymän tasosta.
 
Tuotteen ominaisuudet on monesti mielekästä jakaa kahteen tasoon: toiminnallisuuteen ja käyttöliittymään. Esimerkiksi matkapuhelimen toiminnallisia ominaisuuksia ovat puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen, tekstiviestien lähettäminen jne. Matkapuhelimen käyttöliittymä taas koostuu itse puhelinlaitteesta, sen muodosta, näytön ja painikkeiden sijoittelusta, koosta, väristä jne. Toiminnallisuuden ja käyttöliittymän käsitteellisestä erottamisesta huolimatta niitä ei käytännössä voida suunnitella erillään toisistaan. Ei voida ajatella tuotetta tai järjestelmää, jossa olisi pelkkä ’toiminnallisuus’ ilman käyttöliittymää.
 
==Historiaa==
Tietokoneissa käyttöliittymät olivat aluksi mekanisia katkaisjoita joilla syötettiin [[bitti|bittejä]], käytännössä numeroita, jotka sovitulla (käyttöohjeessa kuvatulla) tavalla tarkoittivat tietokoneen ohjelmakäskyä tai tietoa jota haluttinhaluttiin käsitellä, aluksi yleensä laskea. Tietokoneen käyttöliittymät kehittyivat käsin lävistetyn [[reikäkortti|reikäkortin]] kautta näppäimistöksi ja kirjoittimeksi.
 
Ensimmäiset graafiset näyttölaitteet kehitettiin 1960-luvun alussa. Ne hyödynsivät [[vektorigrafiikka]]a ja perustuivat näyttölistaan jota erityinen grafiikkaprosessori tulkitsi. Tämä mahdollisti [[valokynä]]ksi kutsutun interaktiolaitteen, jolla oli mahdollista osoittaa ja tunnistaa jokin kuvan osa.
Rivi 26:
* [[Automaatio]]
* [[Ohjelmoitava logiikka]]
 
 
[[Luokka:Muotoilu]]