Wikipedia

Ero sivun ”Sovitus (musiikki)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
166 484 muokkausta
p Botti lisäsi: et:Arranžeering
Rivi 1:
'''Sovitus''' on [[musiikki]]termi, joka tarkoittaa tietoisesti tehtyjen nuotinnettujen muutosten luomista ennestään olemassa olevista [[sävellys|sävellyksistä]]. Sovituksessa sävellyksen kokonaishahmoon ei kuitenkaan kajota.<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö| Vuosi = 1992| Kappale = | Sivu = 64-65| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4730-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Sovituksiksi ei katsota kuulonvaraisesti periytyneiden sävellysten, kuten kansanmusiikin, versioita, improvisoituja koristeita tai [[kadenssi|kadensseja]], jotka voivat varioida esityksestä toiseen. Myöskään tekstien liittämistä soitinsävellyksiin tai vokaaliosuuksien vaihtoa ei pidetä sovituksina, ellei näistä aiheudu musiikillista muutosta. Sovituksia eivät liioin ole [[sitaatti|sitaatti-]]-, [[alluusio|alluusio-]]- tai [[kollaasi]]tekniikoiden käyttöä sisältävät, eivätkä toisen säveltäjän teemaan perustuvia muunnelmateokset.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
== Sovituksen lajit ==
 
==== Esityskokoonpanon muuttaminen ====
Tavallisin sovituksen muoto on muuttaa sävellyksen alkuperäistä soitinkokoonpanoa pysyen muutoin uskollisena sävellykselle. Tämä voi tapahtua instrumenttia vaihtamalla, instrumenttikokoonpanoa supistamalla (esim.esimerkiksi orkesteriteosten [[piano]]sovitukset), tai instrumenttimateriaalia kasvattamalla kirjoittamalla uusille instrumenteille uusia ääniä.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
==== Uudelleenmuokkaus ====
Uudelleenmuokkauksessa sävellystä muutetaan merkittävämmin esimerkiksi sen [[harmonia_harmonia (musiikki)|harmonioiden]], [[melodia]]kulkujen tai [[basso]]äänten osalta. Sovituksesta puhutaan kuitenkin edelleen, mikäli alkuperäissävellyksen yleinen muoto säilyy. Mikäli myös kokonaismuoto muuttuu, on kyseessä "sävellys sävellyksestä". Esimerkiksi [[Franz Liszt]]in ''parafraaseja'' eri oopperoista pidetään hänen omina sävellyksiään, kun taas hänen ''transkriptioitaan'' esimerkiksi [[Ludwig van Beethoven]]in sinfoinoista pidetään hänen sovituksinaan.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
== Jazz-sovitukset ==
Rivi 17 ⟶ 16:
Varhaisimmiksi sovituksiksi katsotaan [[1910-luku|1910-luvun]] loppupuolen jazz- ja tanssiorkesterinuotinnokset, jolloin orkesterien peruskokoonpano alkoi vakiintua. Tärkeänä vaikuttajana toimi muun muassa [[Isham Jones]]. [[1920-luku|1920-luvulla]] [[Don Redman]] kehitteli kysymys-vastaus-sovituksia, joissa osuuksia vaihdeltiin [[sektio]]lta toiselle. Ehkäpä merkittävimpänä jazz-sovittajana pidetään [[Duke Ellington]]ia, joka yhdisteli säveltämistä ja sovittamista uudenlaisiksi musiikkikokonaisuuksiksi. [[1930-luku|1930-luvun]] [[swing]] toi mukanaan uusia koulukuntia, muun muassa [[Benny Goodman]]in ja [[Count Basie]]n kautta. Jazz-sovittamisen ääripäät pelkistyivät [[1950-luku|1950-luvulla]], jolloin [[free jazz]] valtasi alaa yhtaikaa läpisävellettyjen teosten kanssa.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
Nykyisin sovittamisen merkitys on jazz-musiikissa vähäinen verrattuna varhaisten isojen orkestereiden aikakauteen. Sovittamisella on kuitenkin yhä keskeinen merkitys muun muassa [[pop-musiikki|pop-]], [[rock|rock-]]-, [[elokuvamusiikki|elokuva-]] ja [[televisio]]musiikissa.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sovitus_(musiikki)”