Ero sivun ”Skotlannin ylämaa” versioiden välillä

Suurin osa Ylämaista on [[kanervakasvit|kanervikkoa]] kasvavaa nummea. Myös ohdake, Stewartien klaanin entinen tunnus ja nykyinen Skotlannin kansalliskasvi, kasvaa nummilla. Nummien linnustoon kuuluu mm.muun muassa [[nummiriekko]] (''Lagopus lagopus scoticus''), pohjoismaisen [[riekko|riekon]] (''Lagopus l. lagopus'') paikallinen alalaji sekä petolinnuista [[maakotka]] (''Aquila chrysaetos'') ja [[muuttohaukka]] (''Falco peregrinus''), jotka ovat varsin harvinaisia muualla Isossa-Britanniassa. Nummien autiuden vuoksi myös [[saksanhirvi]]lle (''Cervus elaphus'') ja [[metsäkauris|metsäkauriille]] (''Capreolus capreolus'') riittää hyvin tilaa vaellella.

Vain n.noin 15 % Skotlannista on metsää; kuitenkin huomattavasti enemmän kuin muualla Isossa-Britanniassa. Metsät ovat Ylämailla pääosin [[mänty|mänty-]]-, [[kuusi|kuusi-]]- ja [[lehtikuusi]]valtaisia havumetsiä, joissa mm.muun muassa [[skotlanninkäpylintu|skotlanninkäpylinnut]] (''Loxia scotica''), [[näätä|näädät]] (''Martes martes'') ja [[villikissa]]t (''Felis silvestris'') viihtyvät.

[[Kuva:Fulmarus glacialis 1 2.jpg|thumb|Myrskylintu]]Useimmat merilinnut viettävät päivät merellä ravintoa hankkien ja käyvät pesillään vain öisin, joten Ylämaiden kallioiset rannikot lukemattomine koloine ja halkeamineen tarjoavat loistavan kodin monille suurissa kolonioissa eläville merilintulajeille. Erityisesti Orkney- ja Shetlanninsaaret ovat lintuharrastajien paratiiseja. Ylämaiden rannikoilla tavattavia lajeja ovat mm.muun muassa [[lunni]] (''Fratercula arctica''), [[riskilä]] (''Cepphus grylle''), [[ruokki]] (''Alca torada''), [[pikkuliitäjä]] (''Puffinus puffinus''), [[merikeiju]] (''Hydrobates pelagicus''), [[myrskykeiju]] (''Oceanodroma leucorhoa''), [[myrskylintu]] (''Fulmarus glacialis''), [[merimetso]] (''Phalacrocorax carbo'') sekä toisia merilintuja kiusaava [[isokihu]] (''Stercorarius skua''). Ylämaiden rannikoilla voi nähdä myös [[hylkeet|hylkeitä]] ja [[delfiinit|delfiinejä]], joskus jopa [[valaat|valaita]].

[[Kalastus]]ta harjoitetaan koko Skotlannin rannikoilla. Skotlannissa kalansaaliit käsittävät mm.muun muassa [[silli]]ä, [[kolja]]a, [[taskurapu]]ja ja [[hummeri|hummereita]].

[[Viski]]n valmistus on erittäin merkittävä tulonlähde ylämaalaisille. Tämä alun perin luultavasti [[Irlanti|Irlannista]] saapunut taito on nykyään tehnyt Skotlannista maailman johtavan viskimaan ja viskistä maan kansallisjuoman. Tiheimmässä viskitislaamoja on [[Spey|Spey-]]-joen ympäristössä (''Speyside'')

Ylämaiden historia ulottuu yli 8000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle. Monet Skotlannin arkeologisista löytöpaikoista sijaitsevat ylämailla, esim.esimerkiksi [[Callanishin kivikehä]] [[Lewisinsaari|Lewisinsaarella]], Ulko-Hebrideillä sekä [[Skara Brae]]n myöhäiskivikautinen kylä Orkneysaarilla. [[Rousay]]n saarta Orkneysaarilla kutsutaan "pohjoisen Egyptiksi" löytöpaikkojen runsauden vuoksi.

Skotlannin vanha [[klaani]]järjestelmä käytti suurta vaikutusvaltaa aikoinaan Ylämailla. [[Stuart-suku|Stuart]]ien suku (alun perin Stewartin klaani) oli Skotlannin hallitsijasuku vuosina [[1371]]––[[1707]], vuonna [[1603]] muodostetun [[personaaliunioni]]n jälkeen he nousivat myös [[Englanti|Englannin]] ja [[Irlanti|Irlannin]] valtaistuimelle. Legendaarisin Stuart-hallitsijoista oli [[Maria I (Skotlanti)|Maria I]] (Skotlannissa usein ''Mary, Queen of Scots'').

Suuria alueita autioitui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa niin sanotuissa "Ylämaiden puhdistuksissa". Vuoden [[1745]]––[[1746|46]] [[Jakobiitti (puolue)|jakobiittikapinan]] jälkeen Ylämaiden yhteiskunta muuttui klaanijärjestelmän menettäessä valtansa, ja monet suurmaanomistajat havaitsivat lampaiden kasvattamisen tuottoisammaksi, kuin lukuisien vuokralaisten pitämisen. Näin ihmiset saivat tehdä tilaa lampaille ja kymmeniätuhansia ylämaalaisia muutti [[Pohjois-Amerikka]]an, [[Australia]]an ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]].