Ero sivun ”Nykyaikainen sodankäynti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Sodankäynnin neljäs, moderni vaihe: ouput -> output ym. säätöä
Rivi 1:
==Sodankäynnin neljäs, moderni vaihe==
 
SenSodankäynnin modernin vaiheen perusta oli teknologia ja selittävä asia tiede. Sodankäynnin koko on ollut valtiodenvaltioiden joukko, kulttuuri. Tämä viittaa länsimaiseen kulttuuriin ja sen teknologian ylivoimaan, joka perustiperustui mm. tieteen ja uskonnon erottamiseen ja Venetsiassa syntyneeseen kilta-laitokseen tiedon systemaattisena levittäjänä. Kulttuurinen koko näkyi lännen valtioiden globaalisenaglobaalina hallintana, siirtomaina. Keskenään ne olivat kilpailijoita, mutta eivät suhteessa muihin maanosiin.
 
Siirtyminen moderniin sodankäyntiin tapahtui kirjapainotaidon keksimisen kautta. Ajankohta oli 1500 j.Krjaa. (Gutenberg). Tiedon tallennuksen hinta pieneni oleellisesti ja sitä voitiin levittää yhä nopeammin. Käytännössä tämä merkitsi tiedon ja sen tekijöiden merkittävää lisääntymistä. Tieto alkoi viitata yhä useammin muuhun tietoon, eli uutta tietoa syntyi yhä nopeammin, kontaktit kasvoivat edelleen.
 
Sodankäynnissä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön merkittävässä roolissa muu energian lähde kuin ihmisen tai eläinten lihasenergia. Alkoi ruudin, tuliaseiden aikakausi. Sodankäynti muuttui koko yhteiskuntaa koskevaksi (yleinen asevelvollisuus) ja lopulta totaaliseksi ja koko maailmaa samalla koskettavaksi (I ja II maailmansota). Ydinase oli tämän kehityksen huippu ja myös murroskohta. Sodankäynnin uhrien määrä laski ensimmäisen kerran 1950 - 2000 ihmiskunnan dokumentoidun historian aikana. Ydinase on toistaiseksi ollut ainoa ase, jota ei ole käytetty sen jälkeen kun se on ollut useamman valtion hallussa.
Rivi 9:
Selitys tähän on, että sodankäynnin väline (ydinase) joutui ristiriitaan sodankäynnin päämäärän (jonkin asian saaminen) kanssa. Koska päämäärä tietysti dominoi, tälle välineelle ei ollut jonkin asian saamiseen perustuvassa sodankäynnissä tilaa. Tämä tarkoitaa myös, että sodankäyni on evolutionäärinen, oppiva järjestelmä ja se siten säilyttää itsensä muuntumisen kautta.
 
Ihmisten keskittymisen kasvaessa (suurkaupungit) ja yhä uusien kommunikaatiotapojen synnyttyä (lennätin, puhelin, elokuva, radio, TV, satellliitti, valokaapleivalokaapeli, tietokone, tietokoneverkot) tieto viittasi yhä enemmän ja nopeammin muuhun tietoon, uutta tietoa syntyi alati kasvavalla nopeudella. Samalla ihmisten kontaktit, eli ristiriitatilanteiden potentiaali, kasvoi edelleen.
 
Tietokoneella uutta tietoa voidaan tehdä ennennäkemättömällä nopeudella. Kun manuaalinen radiopaikantamisjärjestelmä pystyi tuottamaan muutaman paikannuksen minuutissa, siis bittejä sekunnissa, digitaaliseen signaalinkäsittelyyn (DSP) perustuva automaattinen paikantaminen tuottaa miljoonia bittejä sekunnissa. Erilaiset simulointijärjestelmät tuottavat valtavasta määrästä input- tietoa systeemitiedolla (ohjelmistot) valtavan määrän output- tietoa, simulointituloksia. Tarvitaan yhä parempia visualisointivälineitä valtavien output- tietomäärien havainnollistamiseen ihmisen ymmärtämässä muodossa. Olemassaolon tietosisältö kasvaa edelleen.
 
==Sodankäynnin viides, postmoderni vaihe==