Ero sivun ”Maatalouden kollektivisointi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[
'''Maatalouden kollektivisointi''' on [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] historiassa ja joissakin muissa [[sosialismi|sosialistisissa]] maissa toteutettu maatilojen ottaminen yhteiskunnan haltuun. Neuvostoliitossa luotiin [[kolhoosi]]t ja [[sovhoosi]]t. Kollektivisointia vastustaneita [[vaino]]ttiin, [[pakkosiirto|pakkosiirrettiin]] ja [[teloitus|teloitettiin]].
Rivi 7:
[[Lenin]]in kuoltua tammikuussa [[1924]] valtaan nousi [[troikka]]: [[Stalin]], [[Kamenev]] ja [[Zinoviev]]. Puolueessa käytiin valtataistelu vasemmiston [[Lev Trotski]]n, oikeiston [[Nikolai Buharin]]in ja keskustan Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa. Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan.
Tämä sisälsi käytännössä maan modernisoinnin, jonka pääkohdat olivat raskas teollistamisohjelma sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisointi. Leninin [[NEP-ohjelma]]n kautta lisää vaurastunut talonpoikaisluokka, [[kulakki|kulakit]], vastusti kollektivisointia ja sai kokea valtion vastatoimet: pakkosiirrot Aasiaan, pakkolunastukset, teloitukset. Tätä raakaa modernisointia kutsutaan [[
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia vahvistamalla valtiollista poliisia ([[GPU]], [[OGPU]] ja [[NKVD]]). Stalin toteutti 1930-luvulla laajoja puhdistuksia, joissa lähes koko entinen johtajisto syrjäytettiin ja teloitettiin. Jopa kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileireille ([[GULAG]]), likvidoitiin tai yksinkertaisesti vain katosi. Tästä huolimatta Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
[[Luokka:Maatalous]]
| |||