Ero sivun ”Väinö Vähäkallio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
, Replaced: ,, → , (4) AWB |
||
Rivi 6:
Arkkitehti Vähäkallion ura lähti liikkeelle huonekalujen ja sisustuksen suunnittelusta. [[Osuusliike Elanto|Elannolle]] hän suunnitteli myymälöihin tyylisuunnaltaan [[klassismi|klassisista]] sisustusta sekä asuin- ja tehdasrakennuksia. Juuri perustetulle Osuusliike Elannolle Vähäkallio suunnitteli Hämeentien Elannon korttelia vuonna [[1917]]. Siihen rakennettiin useita Vähäkallion suunnittelemia rakennuksia, kuten moderni Elannon leipomo ([[1924]]). Vuonna [[1928]] rakennettiin Elannon pääkonttori, joka edustaa [[Tukholman kaupungintalo]]n tyylistä klassismia. 1920-luvulla Helsinkiin rakennettiin monia muitakin rakennuksia Vähäkallion suunnitelmien mukaan, esimerkiksi [[Yrjönkadun uimahalli]] (1928), joka on Suomen ensimmäinen uimahalli. Vähäkallion suunnittelemia pilvenpiirtäjiä nykyisen Akateemisen kirjakaupan tontille rakennettavaksi ei toteutettu.
Vuonna 1928 Vähäkallio osti [[Hyvinkää]]llä [[Kytäjä]]n kylässä sijaitsevan [[Kytäjän kartano]]n. Hän muutti päärakennuksen ulkoasua, hoiti tilan hyvään kuntoon ja suunnitteli kartanon alueelle monia tilan rakennuksia sekä [[Kytäjän kirkko|kyläkirkon]]. Vähäkallion aikaan Kytäjän kartano oli Suomen suurin tila ja sillä oli hyvin laajat maa-alueet. Hyvinkään keskustaan syntyi Vähäkallion kynästä [[funktionalismi|funktionalistisia]] rakennuksia. Aivan [[Hyvinkään rautatieasema|Hyvinkään aseman]] vieressä sijaitseva funkkisristeys on tärkeä osa Hyvinkään kaupunkikuvaa. Sen laidalla ovat
[[Kuva:HKIoikeustalo.jpg|thumb|200 px|Helsingin oikeustalo]]Vähäkallion suunnittelemia funkkistyylisiä pankkirakennuksia rakennettiin muuallekin Suomeen. Useat näistä edustivat klassismia. [[Osuustukkukauppa|Osuustukkukaupan]] pääkonttori ([[1933]]) on muodoiltaan raskas ja vaikutelmaltaan mahtavan arvokas. Se on Vähäkalliolle yleiseen, joskin funkkisarkkitehtuurille epätyypilliseen tapaan rakennettu tummasta puna[[tiili|tiilestä]]. [[Tehdas]]rakennuksiakin Vähäkallio sai piirrettäväkseen. [[Enso-Gutzeit Oy|Enso-Gutzeitille]] [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ja [[Enso]]on suunnitellut tehdas- ja asuinrakennukset edustavat funktionalismia ja niissä on sekä vaaleita että tummia sävyjä. [[Imatra]]lla sijaitsevalle [[Kaukopään tehdas]]alueelle Vähäkallio sai suunniteltavakseen asemakaavan sekä asuin- ja tehdasrakennukset. Tehdasalue on laaja ja arkkitehdin mittavin teos. Kaukopään tehtaista on vaikutelmia ottanut [[Alvar Aalto]] [[Sunilan tehdas|Sunilan tehtaisiinsa]]. Helsingin [[Salmisaari|Salmisaareen]] Alkon tuotantolaitoksiksi rakennettu nykyinen [[Helsingin oikeustalo]] ([[1936]]) kuuluu myös Vähäkallion suuriin töihin.
==Töitä==
* Kaukopään tehdas (Stora Enso) (1935),
* Monia asuin- liike- ja tuotantotiloja [[Elanto|Elannolle]],
* [[Yrjönkadun uimahalli]] (1928), [http://www.korttelit.fi/photo.php?id=542 Kuva]
* Kymmenkunta kerrostaloa Helsingissä
Rivi 31:
* Ammattienedistämislaitos (1931)
* Hyvinkään Säästöpankin (1934) ja [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin (KOP)]] (nyk. Hyvinkään musiikkiopisto) (1936) toimitalot
* [http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/88 Korttelit.fi - Väinö Vähäkallion suunnittelemia kerrostaloja Helsingissä.]
== Lähteet ==▼
* [http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=1453043 Suomen rakennustaiteen museo]▼
== Aiheesta muualla ==
* [http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/ Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia (tohtorinväitöskirja)]
▲== Lähteet ==
▲* [http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=1453043 Suomen rakennustaiteen museo]
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit|Vähäkallio, Väinö]]
| |||