Ero sivun ”Joel Lehtonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 29:
Kesällä [[1905]] Joel Lehtonen vieraili Säämingissä ja tapasi tällöin äitinsä Karoliina Heikaraisen ja velipuolensa ''Aleksander Muhosen'' ([[1873]]–[[1921]]). Tällöin Joel sai ajatuksen hankkia maatilan jonne hän voisi asettua elämään lähempänä omia maalaisjuuriaan ja jossa myös hänen sukulaisensa voisivat asua. Saman vuoden joulukuussa hän osti tätä varten yli 30 hehtaarin ''Inhanmaan'' tilan Säämingin Tolvanniemen kylästä – tästä tilasta tuli Lehtosen kirjojen ''Putkinotko''. Tilan asuinrakennus jaettiin kahtia niin että Aleksander Muhonen perheineen asui sen toista päätyä ja toinen puoli oli Joelin käytössä. Muhoset asuivat tilalla ympärivuotisesti, Joel Lehtonen enimmäkseen kesäisin. Muhosten oli tarkoitus huolehtia tilan maanviljelyä ja Joel puolestaan keskittyi puutarhan hoitoon. Muhosten kuului myös huolehtia Lehtosen täyshoidosta silloin kun hän asui tilalla. Tätä yhteiseloa Lehtonen sitten käytti materiaalina ''Putkinotko''-sarjan kirjoissaan (''Kerran kesällä'', ''Kuolleet omenapuut'', ''Putkinotko'').
 
Joel Lehtonen teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa [[1907]]–[[1908]] [[Italia]]an ja [[Sveitsi]]in ja kiinnostui tällä matkalla romaanisten maiden kirjallisuudesta. Tämän matkan pohjalta hånhän teki kirjansa ''Myrtti ja Alppiruusu''; vuonna [[1911]]–[[1912]] tehty [[Pariisi]]n-matka taas tuotti kirjan ''Punainen mylly''. Joel Lehtonen eli kuitenkin säästeliäästi ja kirjoitti ahkeraan saadakseen tuloja muun muassa Inhanmaan tilan ylläpitoon sekä kerätäkseen rahaa säästöön – hänen tavoitteenaan oli 10 000 markan pääoman kerääminen. Lehtonen ostikin vuonna [[1915]] säästöillään itselleen ''Hörneborg''-nimisen huvilan silloisesta [[Huopalahti|Huopalahden]] kauppalasta läheltä Helsinkiä.
 
Kesät Lehtonen vietti yleensä Inhan tilallaan. Täällä hän paranteli tervalla ja savihauteilla vaikeaa [[reuma]]ansa, hoiti puutarhaa ja seurusteli kesävieraidensa kanssa. Inhan kesävieraisiin kuuluivat ainakin rouva ''Sylvia Avellan'' ja tämän ystävätär neiti ''Edit Grenman'', oopperalaulaja [[Harald Björkman]], sosiologi ja poliitikko [[Rudolf Holsti]] puolisoineen, taidemaalari [[Juho Rissanen]], taidehistorioitsija [[Ludvig Wennervirta|Ludwig Wennerström]] sekä läheisen ''Tynkkylänjoen kartanon'' poika ''Kalle Ikonen'' ja vuodesta [[1916]] alkaen hierojatar ''Lydia Thomasson'', josta tuli Lehtosen vaimo vuonna [[1920]].